Professori Markku Kuisma arvosteli taannoin Helsingin Sanomien haastattelussa hallitusta uusliberalistisesta talouspolitiikasta, joka hänen mukaansa ”ajaa maan hunningolle”.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälän mielestä sellaista politiikkaa ei ole Suomessa harjoitettu.
– On hämmentävää, että taloushistoriaan perehtynyt professori ottaa näin kategorisia kantoja, joissa suhteellisuuden taju ei ole ensimmäinen mieleen tuleva asia. Suomen julkisen sektorin koko ja vaikutus talouteen ovat suuria, eivätkä ole nykyisen hallituksen toimien seurauksena romahtamassa, Vihriälä kirjoittaa kolumnissaan.
Hän muistuttaa, että Suomen julkinen sektori lukeutuu kooltaan kehittyneiden maiden suurimpiin.
– Julkisten menojen suhde BKT:hen oli Suomessa vuonna 2016 OECD-maiden suurin, 56 %, kun esimerkiksi Ruotsin luku oli 49 %, Saksassa 44 % ja USA:ssa 37 %. Vero- ja tulonsiirtojärjestelmä tasaa tuloja eniten OECD-maiden joukossa.
Etlan toimitusjohtajan mukaan myös Suomen valtion yhtiöomistukset ovat ”aivan poikkeuksellisen suuret kansainvälisessä vertailussa”.
– Joitakin vuosia sitten valtio-omisteisten yhtiöiden arvo vastasi 50 % BKT:n arvosta, mikä oli OECD-maiden suurin luku ja lähes kaksinkertainen verrattuna Ruotsiin.
Hänen mukaansa myöskään sote-uudistuksessa ei ole kyse palveluiden yksityistämisestä.
– Kaavailtu sote-uudistus ei muuta sitä, että palveluiden järjestämisestä vastaa edelleenkin julkinen sektori, ja että palvelut ovat samalla tavalla maksuttomia tai halpoja kuin nykyäänkin niiden käyttäjille, hän kirjoittaa.
Vihriälän mukaan ”Suomessa valtion rooli on poikkeuksellisen suuri, eikä se ole juurikaan muuttunut tai muuttumassa.”
– Politiikka on pitänyt tuloerot pieninä läpi taantuman, joka oli BKT-menetyksenä jopa suurempi kuin 1990-luvun lama. Valtion harjoittama yksityisen sektorin toimintaa koskeva sääntely on laajaa. Siltä osin kuin sääntelyä on kevennetty (esim. kauppojen aukioloajat, bussiliikenteen vapauttaminen), vaikutukset ovat olleet voittopuolisesti myönteisiä, hän kirjoittaa.
– Kapitalismi ei tarvitse erityistä kuriinpano-ohjelmaa Suomessa. Hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamisohjelmalle ja julkisen sektorin tehokkuusohjelmalle on enemmän käyttöä, jatkossakin, Vihriälä kirjoittaa.
