Asiantuntijat patistavat pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusta huomioimaan myös verotukseen liittyvät toimet koronaelvytyksessä.
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtisen mukaan koko aihe vaikuttaa kadonneen kotimaisesta keskustelusta. Edellisenä selkeänä veroreformina voi pitää yhteisöveron merkittävää laskua pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen aikana vuonna 2014.
– Se oli hyvä esimerkki onnistuneesta ja asiantuntijoidenkin laajasti suosittelemasta toimesta. Kevennys on turvannut veropohjaa ja yhteisöveron tuotto on kehittynyt sen jälkeen todella hienosti, Teemu Lehtinen sanoo Verkkouutisille.
– Tällä hetkellä tämä keskustelu on aika hiljaista, sillä Martti Hetemäen verotyöryhmästäkin on jo kymmenen vuotta. Osa silloin mainituista asioista on edennyt, mutta useimmat eivät, Lehtinen jatkaa.
Hän ihmettelee, miksi hallitus on hakemassa koronakriisin jälkeistä talouskasvua lyhytnäköisesti vain valtion menoja lisäämällä. Teemu Lehtisen mukaan olennaista olisi varmistaa, ettei ansiotulojen verotus ainakaan kiristy ensi vuoden puolella, kuten uhkaa käydä.
– Lisäbudjeteissa on ollut hyvin paljon menoja, mutta veroille ei tehdä juuri mitään. Käyttäisin itse yhdistelmää, jossa kysynnästä huolehdittaisiin myös työn verotusta keventämällä. Jotta saadaan kasvua, niin yksityisen sektorin pitää kasvaa ja lähteä hyvin liikkeelle, Lehtinen toteaa.
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen on samoilla linjoilla siitä, ettei verojärjestelmän rakenteesta ja tehokkuudesta edes käydä keskustelua.
– Monet kommentoijat nostavat tikunnokkaan yksittäisiä, omaan tai edustamansa tahon ”oikeudenmukaisuuskäsitteeseen” nojautuvia verotuksellisia asioita. Hyvä esimerkki tästä on aina esiin pullahtava listaamattomien yritysten voitonjaon verotus, Mika Kuismanen sanoo.
Hän viittaa OECD:n teettämiin tutkimuksiin, joiden mukaan työn ja yrityksen verotus ovat kasvun kannalta haitallisimpia verotuksen muotoja. Näihin lukeutuvat ansiotuloverotus, yhteisöverotus ja pääomatuloverotus.
– Voidaan siis todeta, että meidän tulisi pyrkiä minimoimaan välitöntä verotusta ja korvaamaan se välillisen verotuksen puolella. Esimerkiksi haittaverotuksen kiristäminen on perusteltua. Myös kulutusverotuksen roolia tulisi tarkastella, eli ovatko esimerkiksi kaikkien alennettujen alv-kantojen taustalla järkevät perusteet. Myös valmisteverotuksen kohdalla voinee olla korjattavaa, Mika Kuismanen arvioi.
Verotus iskee myös pienillä tuloilla
Mika Kuismasen mukaan ongelmana on se, että julkisen talouden ”taseesta” puhutaan hyvin yksipuolisesti.
– Me verotamme pitkälti sen takia, että saamme julkiset menot rahoitettua. Ovatko kaikki julkiset menot tarpeellisia, ja onko ylipäänsä julkisten menojen taso liian korkea? Jos julkisia menoja vain lisätään ja lisätään, niin silloin väistämättä verorasitus tulee myös nousemaan. Tällä on tutkitusti haitallinen vaikutus talouskasvuun, Kuismanen sanoo.
Pääekonomisti arvioi yhteisöveron olevan edelleen kilpailullisella tasolla. Ansiotuloverotus on sen sijaan liian ankaraa jo hyvin alhaisella tulotasolla.
– On varmennettava se, että yksilöillä on insentiivi vaurastua ja yrityksillä kannustimia kasvuun ja investointeihin. Nämä muutokset takaavat sen, että pääomalla on halua pysyä Suomessa, ja myös ulkomainen pääoma kokee Suomen houkuttelevaksi kohteeksi, Kuismanen sanoo.
