Joskus Euroopan viimeiseksi diktaattoriksikin tituleeratun Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenkan asema näyttää päivä päivältä heikommalta. Räikeän vilpillisinä pidettyjen vaalien jälkeen puhjenneet historiallisen laajat protestit ja lakot eivät ota laantuakseen ja tilanne vaikuttaa kulkevan vääjäämättä kohti presidentin eroa tai suistamista vallasta.
Näin uskoo myös Venäjän Vladivostokin Kaukoidän federaatioyliopiston kansainvälisten suhteiden professori Artjom Lukin. Hänen mukaansa Lukašenkan viimeinen oljenkorsi on presidentti Vladimir Putinin Venäjä, joka voisi pönkittää horjuvaa hallintoa sotilaallisella voimalla ja rahalla.
Lukin muistuttaa Venäjän valtion media RT:n kolumnissaan presidenttien keskustelleen kahdesti viime viikonloppuna ja Putinin luvanneen epämääräisesti ”tarpeellisen avun” Valko-Venäjälle. Vaikka Venäjän johtaja tunnetaankin taipumuksestaan ”strategisiin yllätyksiin”, pitää Artjom Lukin silti epätodennäköisenä, että Kreml lähtee pelastamaan Lukašenkaa jonkinlaisella väliintulolla.
Hänen mukaansa Lukašenkan ja Putinin välit eivät ole kovin lämpimät. Valko-Venäjän presidentti on Lukinin mukaan esimerkiksi toistuvasti pettänyt lupauksensa tuoda maansa lähemmäs ”äiti-Venäjää”. Venäläisjoukkojen siirtämiseen Valko-Venäjälle liittyisi myös professorin mielestä suuria riskejä Kremlille.
– Massiiviset läntiset pakotteet, Venäjä-vastaisen kapinaliikkeen mahdollisuus Valko-Venäjällä ja vastareaktio Venäjän rajojen sisällä, Artjom Lukin listaa.
Hän arvioi kuitenkin, että mikäli Vladimir Putin ei toimi nyt, on Aljaksandr Lukašenkan aika pian ohi.
Suunta kohti Eurooppaa
Artjom Lukin väittää, että Valko-Venäjä saattaa Aljaksandr Lukašenkan lähdön myötä menettää samalla kansallisen suvereniteettinsa. Tämä on hänen mukaansa jäänyt monelta huomaamatta diktatuurin kaatumisen huumassa.
Venäläisprofessorin mukaan Lukašenka on ”despoottisista taipumuksistaan” huolimatta onnistunut luomaan verrattain pienestä ja köyhästä Valko-Venäjästä itsenäisen valtion vaikeassa geopoliittisessa ympäristössä. Artjom Lukin luonnehtiikin Valko-Venäjää eräänlaiseksi ”Euroopan Pohjois-Koreaksi”.
– Jos Lukašenkan hallinto tuhotaan, tulee Valko-Venäjä parhaimmassakin tapauksessa jatkamaan valtiona, jolla on vain nimellinen suvereniteetti, hän toteaa.
Lukinin mukaan Lukašenkan hallinnosta ja Valko-Venäjän valtiosta on tullut erottamattomia.
– Lukašenkan hallinnon tuhon jälkeen todennäköisin kehityssuunta on, että ”Eurooppa” ahmaisee Valko-Venäjän ja Varsovasta tulee Minskin isoveli ja huoltaja, professori arvioi.
Hän pitää Venäjän vallan alle lipumista vähemmän todennäköisenä vaihtoehtona.
Valko-Venäjän suunta on Artjom Lukinin mukaan kohti Eurooppaa ja poispäin Venäjästä. Syytä hän pitää yksinkertaisena.
– Valkovenäläiset ovat tietoisia elintasosta rajojensa länsi- ja itäpuolella – eli Puolassa ja Venäjän Smolenskin alueella. Vertailu ei ole Venäjälle eduksi.
