Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, everstiluutnantti evp. Petteri Lalu pitää myönteisenä, ettei Venäjän ja Valko-Venäjän Zapad-2021 kerännyt yhtä paljon ulkomaista mediahuomiota kuin aiempi vastaava harjoitus.
– Vaikka tiedonvälitys on itsearvoisen tärkeää, saattaisi sotilasvoimaa korostava ja kauhisteleva uutisointi jopa tukea asevoimaan nojaavan Venäjän strategisen viestinnän tavoitteita, Lalu kirjoittaa blogissaan.
Venäjä ilmoitti ehkäisevänsä sotilaallisten jännitteiden lisääntymistä sijoittamalla pääosan harjoittelusta kauas maan läntisistä rajoista. Silti harjoituksen suurin, noin 400 sotilaan maahanlasku suoritettiin Brestiin eli Valko-Venäjää ja Puolaa erottavan Bug-joen rantamaille.
Viime torstaina päättyneeseen strategiseen yhteisharjoitukseen osallistui yhteensä 200 000 sotilasta, 80 lentokonetta ja helikopteria, 290 panssarivaunua ja 240 tykistöasetta. Mukana oli myös 15 merivoimien alusta.
– Näin suuren henkilöstömäärän takia onkin hämmästyttävää, että Venäjän puolustusministeriö totesi, ettei Wienin vuoden 2011 sopimuksen tarkoittama harjoitukseen osallistuvien sotilaallisten joukkojen henkilöstön määrä ylitä 6 400 sotilasta Venäjän alueella, Petteri Lalu toteaa.
Zapad-harjoituksen alueellinen painopiste oli 300 kilometriä Moskovan itäpuolella sijaitsevalla Mulinon harjoitusalueella, jossa järjestettiin myös perinteinen taistelunäytös. Pohjoisen laivaston arktisen ”retkikunnan” harjoituksessa keskityttiin erityisesti viranomaisten yhteistoimintaan.
Puolustuksesta siirryttiin hyökkäykseen
Harjoituksen alussa järjestettiin puolustusvaihe, jota seurasi vastahyökkäysoperaatio maahanlaskuineen. Pihkovan 76. ilmarynnäkködivisioonan joukkojen kerrottiin tehneen suuria operaatioita jopa perättäisinä päivinä.
– Tällainen operaation tempo kertoo paitsi maahanlaskujoukkojen hyvästä valmiudesta, koulutustasosta ja kehittyneestä varustuksesta myös Venäjän kuljetusilmavoimien ja helikopterijoukkojen suorituskyvyn kasvusta, Lalu arvioi.
Everstiluutnantti kertoo kiinnittäneensä huomiota Venäjän ilmavoimien toimintaan suurharjoituksessa.
– Harjoituksessa useita kertoja toistuneet ilmaiskut, joissa käytettiin ohjautumattomia pommeja, eivät anna Venäjän ilmavoimista kovin modernia kuvaa. Vaakapommitukset reilun tuhannen metrin korkeudesta ovat juuri niitä hyökkäysprofiileita, jotka ovat erittäin alttiita ilmatorjunnalle, Petteri Lalu sanoo.
– Ehkä taustalla oli ”harjoitustekninen syy”. Tiedustelu- ja tulenkäyttöketjua voi toki harjoitella näinkin.
Tulta ja liikettä – pika-analyysi Zapad-2021-harjoituksesta (dosentti, evl evp. Petteri Lalu) https://t.co/BvYsL1SlmX
— Simo Pesu (@simotwiit) September 20, 2021
