Venäjän huippusalaisella AS-31 Lošarik -minisukellusveneellä heinäkuussa tapahtunut räjähdys vaati 14 miehistön hengen ja vaurioitti alusta pahasti. Onnettomuudella on tutkija András Ráczin mukaan strategisia vaikutuksia sekä Venäjälle että lännelle.
– Lošarikin onnettomuus rajoittanee merkittävästi Venäjän erikoissukellusveneiden toimintaa, koska siinä menetettiin sekä asiantuntemusta että AS-31:n hyvin erityiset, ainutlaatuiset suorituskyvyt, saksalaisessa DGAP-ajatushautomossa työskentelevä Rácz toteaa Riian turvallisuuskonferenssin yhteydessä julkaistussa artikkelissaan.
Aluksen tuholla on Ráczin mukaan vaikutusta myös Itämeren rantavaltioiden turvallisuustilanteeseen.
– Itämeren mataluus mahdollistaa Venäjän muidenkin minisukellusveneiden operoinnin merenpohjassa. AS-31 oli kuitenkin Venäjän nykyaikaisin monitoimisukellusvene, jonka kykyjen korvaamiseen vanhemmilla minisukellusveneillä on vain hyvin rajalliset mahdollisuudet, hän sanoo.
Heijastuksia Itämerelle
Lošarikilla oli Ráczin mukaan tärkeä rooli Venäjän asevoimien pyrkimyksessä hyödyntää huipputeknologiaa epäsymmetrisen edun saavuttamiseksi.
– Onnettomuus on siis vakavasti heikentänyt Venäjän kykyä vedenalaiseen tiedusteluun ja erikoisoperaatioihin, hän toteaa.
Lännen vedenalaiset tietoliikenneyhteydet eivät hänen mukaansa ole onnettomuuden jälkeenkään turvassa, eikä Venäjän kannata odottaa luopuvan arktisista aluevaatimuksistaan. Hän uskoo Lošarik-onnettomuuden välillisten vaikutusten silti vähentävän Venäjän epäsymmetristen merellisten vaikuttamiskeinojen lännelle muodostamaa painetta.
– Lošarikin onnettomuus hyvin todennäköisesti rajoittaa ja hidastaa Venäjän kaikkia vedenalaisten aseiden kehityshankkeita, koska siinä menehtyi poikkeuksellisen taitavaa miehistöä ja asiantuntijoita. Sama pätee myös Venäjän erikoissukellusveneiden rutiinioperaatioihin, Rácz arvioi.
– Muut minisukellusveneet ovat huomattavasti vanhempaa kalustoa eivätkä ne ole käyneet läpi samanlaista modernisointia kuin AS-31. Vaikka ne pääsevät Itämeren pohjaan, ne kykenevät toteuttamaan tuntuvasti vähemmän tehtäviä kuin mihin AS-31 pystyi, hän sanoo.
Kun vaihtoehdot vedenalaisten erikoisoperaatioiden toteuttamiseen ovat AS-31:n tuhon myötä aiempaa niukemmat, Venäjä saattaa Ráczin mukaan kääntää katseensa vedenalaisiin kaapeliyhteyksiin kohdistuvaan yksinkertaiseen sabotaasiin, jota vanhemmatkin minisukellusveneet pystyvät toteuttamaan.
– Tämä on tekijä, joka sekä Naton että Itämeren maiden sotilaallisten suunnittelijoiden on syytä ottaa huomioon, Rácz painottaa.
