Verkkouutiset

”Venäjän ja Valko-Venäjän liittosuhde on lumetta”

Kreml ei halua Valko-Venäjän vahvistavan omaa kansallista puolustustaan.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Presidentti Vladimir Putin ja hänen hallintonsa puhuvat mielellään Valko-Venäjästä Venäjän strategisena sotilasliittolaisena. Käytännössä Venäjä ei kuitenkaan halua edistää läntisen naapurimaansa puolustuskykyä – pikemminkin päinvastoin, sanoo valkovenäläisasiantuntija Andrei Parotnikau.

Kreml on hänen mukaansa useaan otteeseen kieltäytynyt sekä myymästä että vuokraamasta uusia tai käytettyjä hävittäjiä Valko-Venäjän ilmavoimien vahvistamiseksi, mutta samaan aikaan vaatinut venäläisen lentotukikohdan perustamista Valko-Venäjän maaperälle. Tukikohtavaatimukset maan presidentti Aljaksandr Lukašenka on kuitenkin kerran toisensa jälkeen päättäväisesti torjunut.

– Venäjä on lisäksi luonut esteitä Valko-Venäjän pyrkimyksille modernisoida sotilasilmailuaan todeten, että sen tulisi tapahtua koordinoidusti [venäläisen] lentokonevalmistajan kanssa, turvallisuuskysymyksiin erikoistunut Parotnikau toteaa Belarus in Focus -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.

Presidentti Lukašenka on hänen mukaansa sanonut Kremlin myös kieltäytyneen myötävaikuttamasta hankkeeseen, jonka puitteissa Valko-Venäjä on kehittämässä omaa ohjusasetta. Venäjä on kuitenkin ilmaissut valmiutensa siirtää omia taktisia Iskander-E-ohjusjärjestelmiään Valko-Venäjän alueelle veloituksetta tai alennettuun hintaan. Tällekään avaukselle Lukašenka ei ole lämmennyt.

– Moskova haluaa pitää Valko-Venäjän mahdollisimman riippuvaisena Venäjän puolustusteollisuudesta eikä ole ollut valmis tukemaan maan sotilasteknologista kehitystoimintaa. Tämä näyttää olleen Venäjän strategia viimeiset 15 vuotta, eikä ole luultavaa, että tilanne poliittisista tai taloudellisista syistä muuttuisi, Parotnikau arvioi.

Suhtautumisesta Ukrainaan on viime vuosina muodostunut yksi keskeisimmistä Venäjän ja Valko-Venäjän välejä hiertävistä kysymyksistä. Vastoin Kremlin vaatimuksia presidentti Lukašenka ei ole suostunut tunnustamaan Krimiä osaksi Venäjää.
Koronakriisin kerrotaan entisestään kiristäneen Moskovan ja Minskin jo ennestään tulehtuneita välejä.

LUE MYÖS: Britannian merijalkaväki harjoituksiin Valko-Venäjälle

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)