Venäjän ja Valko-Venäjän suhteet vajosivat jo viime syksynä lähelle aallonpohjaa. Koronaviruspandemia osoittaa tutkija Artjom Šraibmanin mukaan entistä selvemmin, että maiden välinen luottamus on kutistunut lähes olemattomiin.
Vaikka maiden välinen kiista öljytoimituksista on Valko-Venäjän sisä- ja ulkopolitiikkaa pitkään seuranneen Šraibmanin mukaan kadonnut otsikoista, ratkaisua siihen ei ole näköpiirissä.
– Kiistan kohteena oleva rahamäärä ei välttämättä ole iso, mutta erimielisyys on politisoitunut siinä määrin, että kukaan ei halua räpäyttää silmiään ensin, Šraibman sanoo Moskovan Carnegie-keskuksen julkaisemassa artikkelissa.
Presidentti Aljaksandr Lukašenka pyrkii nyt määrätietoisesti hajauttamaan maansa öljyntuontia. Valko-Venäjä ostaa suoraan Venäjältä yhä vähemmän, mutta on valmis hankkimaan pieniä määriä venäläistä öljyä Ukrainan ja Liettuan kautta korkeampaan hintaan.
Samaan aikaan myös Puola ja Latvia ovat alkaneet toimittaa öljyä Valko-Venäjälle. Nyt maa aikoo tiettävästi aloittaa öljyostot Saudi-Arabiasta, jonka kanssa Venäjä on ajautunut tukkanuottasille nimenomaan öljystä.
– Vaihtoehtoisten öljyntoimittajien etsintä ei enää vaikuta niinkään keinolta tinkiä Venäjän kanssa, vaan pikemminkin poliittiselta valinnalta, Šraibman arvioi.
– Hinnalla on enää toissijainen merkitys – tärkeimmässä roolissa ovat kansallinen ylpeys ja suvereniteetti. Vaikka osapuolet pääsisivätkin lähiaikoina sopimukseen öljystä, paha maku jäisi jäljelle, hän toteaa.
Ystävyys jäi menneisyyteen
Koronaviruspandemia merkitsee Šraibmanin mukaan uutta vakavaa takaiskua presidentti Vladimir Putinin haaveille Valko-Venäjän integroimisesta yhä tiiviimmin Venäjän etupiiriin.
– Venäjä on kieltänyt valkovenäläisten maahantulon maaliskuun 18. päivästä toukokuun ensimmäiseen ja sulkenut maiden välisen rajan henkilömatkustajilta sallien vain rahtikuljetukset, Šraibman sanoo.
Kielto vaikeuttaa kolmansissa maissa oleskelleiden valkovenäläisten paluuta kotimaahansa. Se on myös taloudellinen haaste Valko-Venäjälle, jonka itäosien asukkaista monet ovat hankkineet elantonsa myymällä tuotteita ja palveluita Venäjälle.
Tuohtunut Lukašenka syyttää Šraibmanin mukaan Venäjän viranomaisia siitä, että nämä suojelevat itseään eivätkä tavallisia venäläisiä, ja luonnehtii toimia hyödyttömiksi. Sitä paitsi koronavirus raivoaa Venäjällä eikä Valko-Venäjällä, Lukašenka sivaltaa.
– Keskinäinen luottamus on yksi näiden kiistojen merkittävimmistä uhreista, olipa kyse öljystä tai rajoista. Ilman luottamusta Minskillä ja Moskovalla ei ole perustaa, jolle minkäänlaisia pitkän aikavälin sopimuksia voitaisiin rakentaa mistään asiasta, Šraibman painottaa.
Maiden välillä voidaankin hänen mukaansa puhua enää entisestä ystävyydestä.
– Valko-Venäjälle tämä tarkoittaa uutta itseymmärryksen paradigmaa. Hallitseva eliitti ja myös se osa yhteiskuntaa, joka oli aiemmin suuntautunut Venäjään, on nyt tottumassa ajatukseen, että Valko-Venäjä ei voi luottaa kehenkään muuhun kuin itseensä, hän toteaa.
LUE MYÖS:
Valko-Venäjän presidentti tylytti Vladimir Putinia tapaamisessa
