Ukrainalainen sotilas vahdissa Mariupolin satamassa. LEHTIKUVA/AFP

”Venäjällä vahva kurkkuote Ukrainasta”

Puolustusministerin mukaan puolustusvoimien toiminnallinen asema on muuttunut voimakkaasti.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) nosti Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n seminaarissa esille turvallisuustilanteen aiheuttamat muutostarpeet.

– Vuosi sitten puolustusselonteko oli juuri hyväksytty ja sen toimeenpano oli käynnistynyt. Nyt hallituskauden kääntyessä loppusuoralle on syytä tarkastella selonteon toteutumista muutamilla nostoilla, Jussi Niinistö totesi.

– Näin alkuun on todettava, että selonteon lähtökohta – turvallisuustilanteen aiheuttamat muutostarpeet – ei ole muuttunut mihinkään. Itä-Ukrainassa taistellaan edelleen päivittäin ja Kertsinsalmen tapahtumat osoittavat, että Venäjällä on vahva kurkkuote Ukrainasta.

Ministeri korosti, että Venäjä on viimeisien vuosien aikana kehittänyt asevoimiaan huomattavasti ja tälle kehitykselle ei näy loppua.

– Päinvastoin. Kauko-idässä hiljattain järjestetty VOSTOK-harjoitus oli suurin sitten neuvostoaikojen, joskin se jäi kooltaan merkittävästi pienemmäksi kuin venäläiset ilmoittivat – informaatio-operaatio siis sekin.

Ministeri Niinistön mukaan Suomi on panostanut puolustuskyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen, mutta lopulta varsin maltillisin rahallisin panostuksin, vaikka ensi vuoden puolustusbudjetti onkin historiallinen.

– Se nousee ensi kerran yli kolmen miljardin euron. Puolustusbudjetin BKT-osuus on 1,29 prosenttia ja NATO:n laskentatavan mukaan 1,50 prosenttia.

– Asevelvollisuus mahdollistaa, että kykenemme kohdentamaan poikkeuksellisen suuren osuuden puolustusbudjetista materiaalihankkeisiin.

Laivue 2020 –hanke mukaan lukien puolustusmateriaalihankintojen osuus sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista nousee lähes 29 prosenttiin.

– Kun mukaan luetaan toimintamenorahoituksella tapahtuva joukkojen varustaminen ja materiaalin kunnossapito, osuus on noin 44 prosenttia sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista.

– Harva NATO-maista pääsee näihin prosenttilukuihin. Mutta onkin muistettava, että Suomi rakentaa ja ylläpitää itsenäistä puolustusta. Mikäli haluamme ylläpitää itsenäistä kansallista puolustusta, meidän on myös panostettava siihen. Muutoin vaihtoehdoksi jää sotilaallinen liittoutuminen tai hiipuminen kohti asetelmaa, jossa Suomen kansallinen itsemääräämisoikeus on vahvempien hyvän tahdon varassa.

Ministerin mukaan reaalipolitiikan maailmassa hyvään tahtoon uskomisen ja naivistisen typeryyden välinen raja on seitinohut.

– Istuva hallitus on tehnyt hartiavoimin töitä puolustuksemme kehittämiseksi. Määrärahalisäysten yhteydessä kasvatimme sodan ajan vahvuutta 50 000 sotilaalla – moniko muu eurooppalainen valtio on tähän kyennyt?

Samanaikaisesti puolustusvoimien toiminnallinen asema on muuttunut voimakkaasti.

– Puolustusvoimat on kyennyt muuttamaan moodinsa varsin nopeassa ajassa koulutusorganisaatiosta valmiusorganisaatioksi. Suurin muutos on tapahtunut maavoimissa, jonka erilaiset valmiusosastot ovat tälläkin hetkellä valmiita käynnistämään koko valtakunnan aseellisen puolustuksen erittäin nopeasti.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt