Vladimir Putin seinämaalauksessa Serbian Belgradissa. LEHTIKUVA / AFP Andrej Isakovic

Venäjällä kytee luottamuskriisi: Vladimir Putin elää kuplassa

Russofobian käsite on nousemassa Venäjän ulkopolitiikan kovimpaan ytimeen.

Presidentti Vladimir Putin esittää suurisuuntaisia visioita maansa uudistamisesta, mutta venäläiset suhtautuvat hänen puheisiinsa yhä skeptisemmin. Tämä ei kuitenkaan näytä presidenttiä hetkauttavan, vaan hänelle riittää, että hallitus seisoo uudistuspyrkimysten takana ja on valmis niitä toteuttamaan, Moskovan Carnegie-keskuksen tutkija Konstantin Gaaze arvioi.

– Monet kysymyksistä, joita Venäjän presidentti Vladimir Putinille hänen vuodenvaihteen lehdistötilaisuudessaan 20. joulukuuta 2018 esitettiin, käsittelivät eroa sen välillä, kuinka presidentti näkee asioiden tilan maassa ja kuinka tavalliset ihmiset sen näkevät, Gaaze sanoo Carnegie-keskuksen julkaisemassa kommentissaan.

Jotkut tilaisuuteen osallistuneista henkilöistä kysyivät Putinilta muun muassa putkistoista, joita ei todellisuudessa ole olemassa, asuinrakennuksista, jotka ovat valmiita vain paperilla, ja tilastoista, joiden tiedot ovat ilmeisen sepitettyjä. Oli kuin he olisivat yrittäneet puhkaista kuplan, jossa Putin elää.

Putinin vastaus epäilijöille kiteytyi Gaazen mukaan toteamukseen, että niiden, jotka epäilevät vuoteen 2024 asetettujen kehitystavoitteiden toteutumista, ”ei pitäisi ajatella niin”.

– Heidän pitäisi ajatella eri tavalla, ja sitten kaikki järjestyy. Tämä on presidentin vastaus kaikille niille, jotka valittavat, että hallitus on sokea, Gaaze sanoo.

Luottamuskriisi on lähellä

Venäläiset pitävät Gaazen mukaan ongelmallisena sitä, että heidän oma tilannekuvansa on kaukana niistä yltiöoptimistisista visioista, joita maan hallitus ja erityisesti presidentti Putin edelleen maalailevat.

– Peukaloidut tilastot, putkistot, jotka ”tavallaan” ovat olemassa, ja asuinrakennukset, jotka virallisesti ovat valmiita, mutta joihin niiden rakentamisen rahoittaneet asukkaat eivät silti voi muuttaa – kaikki nämä antavat aiheen kysyä, onko presidentin maailmankuva realistinen, Gaaze sanoo.

Lehdistötilaisuudessaan Putin ei hänen mukaansa suoranaisesti perääntynyt, vaan tyytyi toteamaan, että elämässä asiat toisinaan poikkeavat siitä, mitä ne ovat paperilla. Väärinkäsityksiä saattaa presidentin mielestä syntyä myös siksi, että ihmiset eivät osaa tulkita indeksejä oikein.

– On liian varhaista väittää, että hallitukseen kohdistuu luottamuskriisi, mutta lehdistötilaisuus osoitti, että kaikki edellytykset sellaiseen kriisiin ovat olemassa, Gaaze arvioi.

Venäläiset eivät hänen mukaansa nyt pelkästään kyseenalaista presidenttinsä todellisuudentajua, vaan myös ihmettelevät Kremlin puheenvuoroissa toistuvaa optimismia.

– Putinin ympärillä on optimisteja yllin kyllin, mutta muualla yhteiskunnassa yhä vähemmän, hän huomauttaa.

Russofobia kelpaa kaiken selittäjäksi

Vladimir Putinin politiikkaan kriittisesti suhtautuvia yksittäisiä ulkomaalaisia on Kremlin taholta jo pitkään leimattu russofobeiksi. Nyt Putin on Gaazen mukaan alkanut käyttää russofobiaa lännen harjoittaman ulkopolitiikan yleisenä selityksenä.

– Ja koska Venäjä ei voi parantaa lännen russofobiaa, sen on taisteltava länttä vastaan tai vähintään pysyttävä sivussa ja antaa sen [lännen] luhistua itsestään, Gaaze kuvailee.

Russofobian käsitteestä onkin hänen mukaansa todennäköisesti muodostumassa yksi Putinin poliittisen perinnön keskeisistä kulmakivistä.

– Presidentin absoluuttiseen valtaan perustuvan suvereniteetin ja läntinen russofobia -väittämän synteesi Venäjän globaalin eloonjäämisdoktriinin perustana takaa sen, että Venäjän hallintojärjestelmä ei lähivuosikymmeninä olennaisesti muutu – niin kauan kuin Putinilla on siihen sanansa sanottavana.

 

LUE MYÖS:

Shokkitulos Venäjällä: Enää 30 prosenttia luottaa Vladimir Putiniin

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt