Presidentti Vladimir Putin vahvisti heinäkuun alussa Venäjän uuden kansallisen turvallisuusstrategian, jota Kremlin ohjauksessa toimivat tiedotusvälineet olivat ehtineet rummuttaa jo kuukausien ajan.
Moskovan Carnegie-keskuksen johtaja Dmitri Trenin luonnehti strategiaa oitis merkittäväksi, kun taas brittiläinen Venäjä-ekspertti, professori Mark Galeotti piti sitä vainoharhaisena.
Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen (FOI) asiantuntijat ovat tällä viikolla esittäneet strategia-asiakirjasta oman arvionsa. Heidän mukaansa Venäjä näyttää nyt valmistautuvan pitkäkestoiseen konfliktiin länttä vastaan.
– On yhä suurempi vaara, että aseellinen konflikti eskaloituu paikallisesta alueelliseksi sodaksi, johon osallistuu muun muassa ydinasevaltioita, FOI:n tutkijat Gudrun Persson ja Carolina Vendil Pallin arvioivat Ruotsin kuninkaallisen sotatiedeakatemian julkaisemassa artikkelissa.
Menneen suuruuden kaiho
Uusi strategia ei Perssonin ja Vendil Pallinin mukaan sisällä täsmällisiä suunnitelmia, mutta edeltäjiensä tapaan se antaa viitteitä Venäjän suunnasta. Osa asiakirjasta keskittyy maan sisäiseen turvallisuuteen, mutta myös suhdetta ulkomaailmaan käsitellään luonnollisesti laajalti.
– Kaikki muotoilut yhteistyön tekemisestä Yhdysvaltojen ja Naton kanssa strategisen tasapainon säilyttämiseksi ovat poissa, samoin maininnat Venäjän yhteistyöstä EU:n kanssa. Ulkopoliittinen osuus on lyhentynyt kahdestakymmenestä kappaleesta seitsemään, he sanovat.
– Lännenvastainen retoriikka on entisestään koventunut. Nyt puhutaan ”epäystävällisistä maista” ja lännen yrityksestä ”säilyttää hegemoniansa”. Samaan aikaan sanotaan liberaalin läntisen mallin olevan kriisissä ja lännen yrittävän horjuttaa perinteisiä arvoja, vääristellä historiaa, tarkistaa näkemystä Venäjän roolista ja paikasta maailmassa sekä palauttaa fasismi kunniaan, he toteavat.
Venäjä esitetään asiakirjassa heidän mukaansa yhtä aikaa maana, joka on kääntänyt selkänsä lännelle ja jonka tehtävänä kuitenkin on puolustaa koko läntistä sivilisaatiota. Tämän tulkinnan he muistuttavat edustavan presidentti Putinin hellimää näkemystä Venäjästä ”kolmantena Roomana”.
Strategiasta löytyy heidän mukaansa toinenkin epäjohdonmukaisuus:
– Venäjän tulee tavoitella johtoasemaa vaarallisessa maailmassa, jossa toimintaympäristön muutos sisältää uusia mahdollisuuksia huipputeknologisessa kilpajuoksussa. Samaan aikaan herätellään henkiin kansallisvaltion ja imperiumin mennyttä suuruutta. Valtiollinen ohjaus ja kontrolli ovat avainsanoja, sortotoimet riippumattomia poliittisia voimia vastaan välttämättömyys, Persson ja Vendil Pallin kiteyttävät.
– Ajatus dynaamisesta tulevaisuuden valtiosta heijastelee menneisyyttä – paradoksi, joka ei ole haaste vain Venäjälle.
