Venäläiset sotatieteilijät ja ylin sotilasjohto suhtautuvat ELSO:n kehittämiseen sangen vakavasti. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

Venäjä satsaa yhä enemmän elektroniseen sodankäyntiin

Uusilla epäsymmetrisillä keinoilla pyritään haastamaan lännen sotilaallinen ylivoima.

Venäjän asevoimissa on toteutettu syksyllä 2008 käydyn Georgian sodan kokemusten pohjalta mittavia uudistuksia. Runsaasti huomiota on kiinnitetty muun muassa tiedustelu-, valvonta ja johtamisjärjestelmien kehittämiseen ja yhteensovittamiseen.

Lännessä ei ole jäänyt havaitsematta, että merkittävään rooliin niiden rinnalla on noussut myös elektronisen sodankäynnin (ELSO) valmiuksien kehittäminen.

– Tämä saattaa vaikuttaa abstraktilta, mutta venäläiset sotatieteilijät ja ylin sotilasjohto suhtautuvat ELSO:n kehittämiseen sangen vakavasti ja tarkastelevat sitä kokonaisvaltaisesti, osana laajempaa ponnistusta korkeaan teknologiaan nojaavan vastustajan torjumiseksi, amerikkalaistutkija Roger McDermott toteaa Tallinnassa toimivan Kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskus ICDS:n julkaisemassa blogikirjoituksessa.

McDermott viittaa Venäjän elektronisen sodankäynnin joukkojen komentajan, kenraalimajuri Juri Lastoškinin äskettäisiin puheenvuoroihin, joissa hän on ehdottanut jopa ELSO:n nostamista taistelua tukevasta roolista itsenäisen puolustushaaran asemaan. Vaikka niin ei tapahtuisi, Lastoškinin esittämät näkemykset auttavat ymmärtämään venäläistä ajattelua ELSO:n merkityksestä nykyaikaisen sodankäynnin muutoksessa.

– Suurten joukkoyhtymien perinteiset suorat yhteenotot ovat strategisella ja operatiivisella tasolla vähitellen häviämässä. Kaukovaikutteisesta, ilman kosketusta tapahtuvasta vaikuttamisesta vihollisen operatiiviseen syvyyteen tulee keskeinen keino operaation tavoitteen saavuttamiseksi, Lastoškin sanoo Venäjän puolustusministeriön Krasnaja Zvezda -lehdelle.

Modernin taistelukentän informaatioympäristössä rajat strategisen, operatiivisen ja taktisen tason välillä hänen mukaansa hämärtyvät. Epäsymmetriset keinot, joilla vastustajan informaatioylivoima on haastettavissa, saavat siten erityistä painoarvoa. Venäjän asevoimien näkökulmasta korostuu hänen mielestään voimakkaasti juuri elektronisen sodankäynnin merkitys.

”Kehitystä halutaan kiihdyttää”

Aiemmin Lastoškin on Venäjän asevoimien yleisesikunnan Voennaja Mysl -lehdessä todennut, että Yhdysvalaton sodankäyntitapa perustuu yhä enemmän informaatioteknologiaan ja elektroniikkaan. Taistelun kulkuun ja lopputulokseen vaikuttaakin hänen mukaansa merkittävästi se, miten esimerkiksi radio-, tutka-, paikannus- ja asejärjestelmät erityisesti täsmäaseiden osalta toimivat. Niihin sisältyviin potentiaalisiin haavoittuvuuksiin hän kehottaa iskemään elektronisen sodankäynnin keinoin.

McDermott pitää selvänä, että Venäjän sotilasjohto ja johtavat asiantuntijat pyrkivät nyt löytämään tapoja, joilla elektronisen sodankäynnin tarjoamia mahdollisuuksia voidaan entisestään kiihdyttää. Moni tuntuu hänen mukaansa pitävän ELSO-joukkojen tukifunktion roolia riittämättömänä, ja niille haluttaisiin jatkossa osoittaa oma taistelutehtävä.

– Sotateoria ja tapa, jolla maavoimat johtavat ELSO-pyrkimysten edistämistä, kertovat elektronisen sodankäynnin vaikutuksen syvyydestä koko asevoimissa, hän toteaa.

– ELSO:n rooli ilmapuolustuksessa ja taistelualueen eristämisessä (A2/AD) on todellakin elintärkeä. Sama koskee myös yleisempää pyrkimystä tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien hyödyntämiseen sekä toimintaan operaatioympäristössä, joka perustuu korkeaan teknologiaan ja informaatioon. Yhdessä ne vahvistavat kykyä toimia epäsymmetrisesti korkeaan teknologiaan nojaavaa vastustajaa vastaan ja mahdollisesti tuottavat myös pelotevaikutuksen.

Kenraalimajuri Lastoškin ja muut keskeiset sotilasvaikuttajat ovat McDermottin mukaan olleet kirjoituksissaan ja haastatteluissaan vaitonaisia niistä kokemuksista, joita Venäjän asevoimille on elektronisesta sodankäynnistä Ukrainan ja Syyrian operaatioissa kertynyt.

– ELSO:a on näillä sotanäyttämöillä kokeiltu siinä määrin, että sen vaikutuksesta tämän erityisalan jatkokehitykseen ei jää paljon epäilystä, McDermott arvioi.

Syyrian kemiallisten aseiden tuotantolaitoksiin ja varastoihin Yhdysvaltain johdolla toteutetut ohjusiskut ovat hänen mukaansa tuore esimerkki sodankäynnin muutoksesta, jossa perinteisiä rintamalinjoja ei enää ole.

– Venäjän sotilasjohto on tunnistanut tämän ilmiön ja painottaa yhä enemmän elektromagneettista spektriä yhtenä modernin sodankäynnin alueista, McDermott kiteyttää.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt