Venäjän johto on päättänyt olla taipumatta oppositiovaikuttaja Aleksei Navalnyin vangitsemisen kirvoittamien mielenosoitusten ja kansainvälisten protestien edessä. Venäjän tuntija, professori Mark Galeottin mukaan Kremlissä toivotaan, että mielenosoittajien raivo ja innostus laantuvat viikkojen saatossa ja mielenosoitukset kuivuvat kokoon.
Galeotti arvioi, että tilanteeseen liittyy kuitenkin laajempia uhkia. Hän muistuttaa EUObserverin kirjoituksessaan, ettei Eurooppa voi olla hiljaa Navalnyin kohteluista ja mielenosoitusten kovakouraisesta tukahduttamisesta. Tähän mennessä annetut lausunnot ovat jo olleet jyrkkiä – tosin Venäjä on suhtautunut länsimaiden arvosteluun lähinnä uhmakkaasti ja vähätellen.
– Sanat tulevat todennäköisesti johtamaan jonkinlaisiin tekoihin. Navalnyin tapaukseen liittyviin henkilöihin kohdistetaan todennäköisesti lisää pakotteita Euroopan parlamentin tammikuun 21. päivän päätöslauselman mukaisesti, Mark Galeotti arvioi.
Moskovan hän arvelee taas panevaan vastaan vähintäänkin kovalla retoriikalla ja mahdollisesti myös ”kohdennetuilla toimilla”.
– Huoli siitä, että tämä voi johtaa vakavampaan eskalaation kierteeseen, on kuitenkin todellinen, Galeotti varoittaa.
Hän muistuttaa Kremlin käyvän kovaa propagandakampanjaa, jossa Aleksei Navalnyitä ja Venäjän muutakin oppositiota maalataan joko ulkovaltojen tietoisiksi agenteiksi tai vähintäänkin niiden hyväuskoisiksi apureiksi. Mark Galeottin mukaan tällaiset kampanjat ovat aiemmin osoittautuneet helpommiksi aloittaa kuin hallita.
Toistaiseksi aivan Venäjän vallan huipultakin kuultu ryöpytys on keskittynyt Yhdysvaltoihin, jota on jopa syytetty verenvuodatuksen toivomisesta mielenosoituksissa. Jatkossa syytökset kohdistuvat Galeottin mukaan Eurooppaankin
– Kun Euroopan unioni alkaa saada äänensä kuuluville, ainakin epävirallisella tasolla, aletaan sitäkin ripittää samalla tavalla väitetystä Venäjän politiikkaan sekaantumisesta ja yrityksistä tuoda maahan sen ”taantumuksellisia arvoja”.
”Äärimmäisiä keinoja”
Mark Galeotti näkee tilanteessa riskejä Venäjän lähialueilla.
– Tämä voi kiristää yleisesti Kremlin suhteita Eurooppaan, mutta mikäli mielenosoitusten paine jatkuu, on riski siitä, että uhatuksi itsensä kokeva Kreml ottaa käyttöön vielä äärimmäisempiä keinoja, eikä jätä niitä omien rajojensa sisäpuolelle, hän varoittaa.
Mark Galeotti muistuttaa Britannian Salisburyn myrkkyiskusta ja tshetsheenitaustaisen Georgian kansalaisen Zelimhan Hangošvilin murhasta Berliinissä.
– Venäjän oppositio hyötyy sekä liittolaisten, puolestapuhujien ja kannattajien verkostosta Euroopassa että riippumattomasta venäjänkielisestä mediasta, jota tekevät esimerkiksi Riikasta toimiva Meduza ja amerikkalainen RFE/RL [Radio Free Europe] Prahasta.
Kremlin näkökulmasta käynnissä on Galeottin mukaan eksistentiaalinen kamppailu, jossa kaikki keinot ovat sallittuja.
– Jos Kreml katsoo, ettei sillä ole pahemmin syytä pelätä Euroopan vastareaktioita, saattaa se laajentaa niin kutsuttuja ”aktiivisia toimiaan” ulkomailla, hän sanoo.
Kiristyykö Valko-Venäjän tilanne?
Mark Galeotti uskoo, että Venäjän kriisi voi vaikuttaa myös Valko-Venäjään. Venäjän presidentti Vladimir Putin pyrkii hänen mukaansa siellä estämään maan nykyhallinnon kaatumisen pitkään jatkuneisiin protesteihin, mutta korvaamaan presidentti Aljaksand Lukashenkan ”vähemmän myrkyllisellä” vaihtoehdolla. Vastaavia arvioita on kuultu pitkään muiltakin asiantuntijoilta.
– Moskovan ja Minskin yhtymäkohdat eivät kuitenkaan ole jääneet huomaamatta mielenosoittajilta kummallakaan puolella – osa Venäjän mielenosoittajista huusi ”eläköön Valko-Venäjä” – eikä todennäköisesti myöskään kummassakaan hallituksessa, Galeotti toteaa.
Hän kertoo Kremlin haukkojen olleenkin jo pitkään sitä mieltä, että pienetkin myönnytykset Valko-Venäjän kaduilla voivat rohkaista mielenosoittajia Venäjällä. Opportunistina tunnettu Lukashenka tulee Galeottin mukaan yhtymään nyt tähän kuoroon.
– Tästäkin tulee haaste eurooppalaiselle diplomatialle ja turvallisuuspolitiikalle.
– On selvää, että se, mitä tapahtuu Venäjällä, ei jää Venäjälle.
