Automaatio ei pelasta ratkaisevasti syntyvyyden laskun vaikutuksilta, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen (kok.) varoittaa STTK:n blogissaan. Hänen mukaansa automaatio näkyy työssä olevien tuottavuuden nousuna, mutta vaikuttaa todennäköisesti enemmän teollisuudessa ja ”markkinapalveluissa” kuin verorahoitteisissa palveluissa.
– Verorahoitteisten palveluiden osuus työvoimasta kasvaa, ja muualle riittää työvoimaa vielä vähemmän kuin mitä työikäisen väestön määrästä suoraan johtuu, Mykkänen toteaa.
Tuottavuuden nousu menee hänen mukaansa palkkoihin ja vapaa-aikaan – kuten pitääkin.
– Kun emme halua palkkaerojen kasvavan, verorasitus kasvaa, kun verorahoitteisten palveluiden palkat kehittyvät samaan tahtiin avoimen sektorin kanssa, vaikka tuottavuudessa ei samansuuruista paranemista olisi.
Työikäisten määrä ei siis Kai Mykkäsen mukaan saisi luisua nykyisten ennusteiden tapaan.
– Muuten verorahoitteisten palveluiden osuus palkkasummasta uhkaa kasvaa niin suureksi, että suomalaisten on vaikea ylläpitää hyvinvointivaltiota kestävästi, hän jatkaa.
Palkkaamisen kynnystä laskettava
Kai Mykkänen kertoo ajatelleensa syntyvyyden laskun syyksi uran, perheen ja vapaan elämäntavan vaikeuksia. Hänen mukaansa viimeisimmät tutkimukset kuitenkin osoittavat syntyvyyden laskun painottuvan heikosti koulutettuihin.
– Emme erotu pohjoismaista uranaisten lapsiluvussa vaan kokonaan lapsettomiksi jäävien vähän koulutettujen suuressa määrässä. Yli puolet heistä ei ole vakaassa parisuhteessa, ja lähes puolet ei ole koskaan ollutkaan.
Kai Mykkäsen mukaan kaikille pitää saada toisen asteen koulutus, mutta on ”julma utopia” kuvitella, että koulutus yksin olisi ratkaisu työmarkkinoiden urakehitykseen.
– Koko ikäluokasta ei voi tulla luovia johtajia. On rehellisesti ratkaistava kysymys siitä, onko ihmisen palkkaamisen kynnys niin korkealla, että koko ikäluokka ei millään pärjää kilpailussa koneiden kanssa, jotka pystyvät hoitamaan entistä suuremman osan niistä töistä, joihin kouluttamattomat 1980-luvulla työllistyivät, Mykkänen sanoo.
Hänen mielestään palkkaamiskynnystä on laskettava ja varmistettava kaiken työn kannattavuus myös tekijälleen.
– Näin koko ikäluokka pysyy työn syrjässä kiinni. Emme voi hyväksyä tilannetta, jossa työvoimapula estää hyvinvointivaltion rahoittamisen, vaikka meillä on seitsemän prosentin rakenteellinen työttömyys.
”Kohtuullinen ja hallittu muutos”
Kai Mykkäsen mukaan ”olemme tunareita, jos väestö oikeasti supistuu”. Hän muistuttaa Afrikan ja Aasian väestönkasvun jatkuvan ja satojen miljoonien nuorten olevan kiinnostuneita rakentamaan parempaa elämää Euroopassa.
– Kun meillä on selvä tarve työvoimalle, onko mahdotonta löytää turvallinen tapa kanavoida Suomeen osaajia ja tekijöitä, Mykkänen kysyy.
Hänen mukaasa esimerkiksi Tanskassa on havaittu maahanmuuton parantaneen matalasti koulutettujen tanskalaisten palkkoja. Kun maahanmuuttajien määrä kasvoi, siirtyi kantaväestön matalasti koulutettuja työntekijöitä manuaalisesta työstä vaativampiin tehtäviin ja korkeammille palkoille.
– Suomessa työikäinen väestö pienenee. Ruotsissa se kasvaa korkeamman syntyvyyden ja maahanmuuton ansiosta. Ruotsiin investoidaan enemmän osin siksi, ettei työvoimasta ole vastaavaa niukkuutta kuin Suomessa.
– Meidän ei tarvitse nostaa maahanmuuttoa edes Ruotsin tasolle pysäyttääksemme työikäisten osuuden supistumisen. Kohtuullinen ja hallittu muutos riittää.
Kai Mykkäsen mielestä tarvitaan automaatioon perustuvia sujuvan Suomeen muuton lupaprosesseja, jotka antavat avoimesti etusijan korkeamman osaamisen ja matalamman riskin turvallisuusprofiilin omaaville ryhmille.
– Työperäistä maahanmuuttoa ei pidä rakentaa hakijoiden yhdenvertaisuuden logiikalla. Tarvitaan houkuttelua ja markkinointia – Suomi-kuvaa. Tärkeimpänä osatekijänä tarvitaan parempi elämänlaatu suomen kieltä (ainakin alkuun) osaamattomalle perheelle – englanninkielisten perhe- ja koulupalveluiden riittävyys ennen kaikkea.
Erityisesti osaavan työvoiman saatavuus täytyy Kai Mykkäsen mukaan pystyä turvaamaan.
