Väittelijä tylyttää yksityisen turvallisuusalan uutta lakiehdotusta

Tuore väitöskirja osoittaa, että yksityisen turvallisuusalan sääntely ei vastaa täysin nykypäivän tarpeita, koska hajanaista sääntelyä on uudistettu aina tarpeen vaatiessa.

Yksityisen turvallisuusalan sääntelyä on viime vuosina uudistettu useita kertoja. Osaltaan tähän on hallintotieteiden lisensiaatti Jyri Paasosen mukaan vaikuttanut yksityisen turvallisuusalan kehitys, joka muodostaa oikeudellisesti monimutkaisen tilanteen erityisesti perusoikeuksien sekä yksityisen turvallisuusalan ja viranomaisten välisen rajanvedon näkökulmasta.

Yksityiseen turvallisuusalaan liittyvät uudistukset ovat nousseet usein käytännön tarpeesta, kun yksityinen turvallisuusala on jo toiminut vakiintuneesti monilla toimialueilla, vaikkei sääntely ole ollut ajan tasalla.

– Useissa tapauksissa on toimittu harmaalla alueella ennen kuin lainsäätäjä on puuttunut tilanteeseen. Osaltaan sääntelyn tarpeeseen ovat vaikuttaneet kansainväliset säädökset ja määräykset, jotka on pitänyt saattaa voimaan myös Suomessa esimerkiksi satamissa ja lentoasemilla, väittelijä Jyri Paasonen toteaa.

Uudessa säädösehdotuksessa useita puutteita

Suomessa on parhaillaan vireillä yksityisen turvallisuusalan sääntelyn kokonaisuudistus, joka on syntynyt tarpeesta ajanmukaistaa ja selkeyttää sääntelyä.

Paasonen korostaa väitöstiedotteessaan, että yksityisen turvallisuusalan sääntelyä kehitettäessä on tärkeää varmistaa laadukas lainvalmistelu.

– Esimerkiksi 2000-luvun vaihteessa tehdyn sääntelyn ensimmäisen kokonaisuudistuksen yhteydessä julkista keskustelua ja arviointia eri sääntelykeinojen välillä ei käyty, hän muistuttaa.

Paasonen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että lainvalmisteluohjeisiin ja alan toimijoiden näkemyksiin verrattaessa myös nyt vireillä olevassa säädösehdotuksessa on useita puutteita.

– Esimerkiksi hallituksen esityksen luonnoksessa lainsäädännön nykytilan kuvaus ei vastaa yksityisen turvallisuusalan toimijoiden näkemyksiä. Ehdotettava lakiehdotus ei ole myöskään kilpailuneutraali erilaisten yritysten välillä, hän toteaa.

– Lisäksi säädösehdotuksen kansainvälinen oikeusvertailujakso ei ole lainvalmisteluohjeiden vaatimusten mukainen. Vaikutusten arviointi puolestaan keskittyy ehdotuksessa taloudellisiin vaikutuksiin. Nämäkin arviot on tehty puutteellisesti ilman kunnollisia numeerisia saati rahallisia arvioita ehdotuksen vaikutuksista, Paasonen jatkaa.

Hän huomauttaa niin ikään, että uuden lainsäädännön täytäntöönpanoa ei ole käsitelty ehdotuksessa lainkaan, vaikka sääntelyn noudattamisen kannalta on tärkeää, että säädösehdotuksessa arvioitaisiin täytäntöönpanon toteutumista ja sääntelyn noudattamisen astetta.

Paasosen mukaan lainvalmistelijan pitäisi kiinnittää puutteisiin huomiota ennen kuin hallituksen esitys lähetetään eduskuntaan käsiteltäväksi, sillä puutteellinen lainvalmistelun laatu johtaa sääntelyhäiriöiden lisääntymiseen.

– Yksityisen turvallisuusalan sääntelyssä tämä on merkinnyt oravanpyörää, jossa lainsäädäntöä joudutaan vähän väliä uudistamaan, hän sanoo.

Väitöstutkimus osoittaa, että niin Suomessa kuin kansainvälisesti yksityisen turvallisuusalan oikeustieteellisessä tutkimuksessa on suuri aukko.

HTL Jyri Paasosen väitöskirja Yksityisen turvallisuusalan sääntelyn toimivuus – empiirisiä oikeustutkimuksia yksityisestä turvallisuusalasta tarkastetaan lauantaina 1. helmikuuta Itä-Suomen yliopistossa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt