Eduskunnan puhemies ja aiemmin kokoomuksen sote-neuvottelijana toiminut Paula Risikko ei pidä hyvänä näkemyksiä sote-valinnanvapauden porrastamisesta edelleen. Etenkin opposition suunnalta on esitetty, että valinnanvapauden voimaantuloa voitaisiin valiokuntakäsittelyssä vielä viivyttää. Myös jotkut sote-asiantuntijat ovat esittäneet samansuuntaisia toiveita.
– Valinnanvapauden eri elementit tulevat jo nyt voimaan askeleittain. Tässä on huomioitu perustuslakivaliokunnan näkemykset ja asiaa on vielä loppumetreillä hiottu. Tämän enempää tätä ei voi viivyttää, Risikko katsoo.
Hallituksen esitysten mukaan maakunnat aloittaisivat toimintansa 2020. Valinnanvapauteen liittyvä henkilökohtainen budjetointi ja asiakassetelit tulisivat voimaan puoli vuotta tämän jälkeen. Sote-keskukset aloittaisivat toimintansa 2021 ja suunhoidon yksiköt 2022.
Julkisuudessa on esitetty huolta, että maakuntien toiminta ja valinnanvapauslainsäädäntö tulevat edelleen voimaan liiaksi ”kertarytinällä”. Risikon mielestä riski on päinvastoin siinä, jos valinnanvapauden voimaantulo pitkittyy. Hän viittaa tässä yhteydessä esimerkiksi Ylen torstaina uutisoimaan kunnanjohtajien huoleen terveyskeskuksen katoamisesta omasta kunnasta sote-uudistuksen seurauksena. Risikko korostaa, että maakuntahallinnon tavoite ei ole ”missään nimessä tämä”, mutta valinnanvapauden voimaantulolla on mahdollista varmistaa, ettei näin tapahdu.
– Pelätään, että maakuntahallinnon vuoksi palvelut keskittyvät. Väitän, että valinnanvapauden ansiosta peruspalveluja voidaan hajauttaa ihmisten lähelle ja saada ne myös pidettyä siellä, Risikko sanoo.
Risikko huomauttaa, että lähipalveluiden olemassaolo ei edellytä välttämättä seiniä ja rakennuksia. On mahdollista hyödyntää digipalveluja, etävastaanottoja ja autoilla vietyjä palveluja. Ne liikkuvat kylästä kylään tarjoten esimerkiksi kotipalveluja.
– Tässä on olemassa monia mahdollisuuksia, kun toimijoiden määrä lisääntyy, Risikko näkee.
Hallituksen maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä on esitetty huolta pienten ja keskisuurten yritysten jäämisestä terveysjättien jalkoihin. Risikko muistuttaa, että hallituksen valinnanvapausesityksessä on huomioitu tähän liittyen perustuslakivaliokunnan kritiikki. Muutokset liittyen sote-keskuksiin, asiakasseteleihin ja henkilökohtaiseen budjetointiin ovat parantaneet pienempien sote-yritysten toimintaedellytyksiä.
– Näin jälkikäteen en pidä ollenkaan pahana asiana, että valinnanvapauslainsäädäntö tuli uudelleen valmisteluun, koska siinä oli kohtia, jotka nyt on korjattu, Risikko sanoo.
