Puolet suomalaisista on tavalla tai toisella valmiita muuttamaan presidentin asemaa ja valtaa maamme poliittisessa järjestelmässä, kertoo Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) kansalaistutkimus.
Kaksi viidestä (33 %+5 %) lisäisi presidentin valtaa ja yksi kymmenestä (11 %) supistaisi sitä entisestään. Diktatuuria kannattaa vain yksi sadasta (1 %).
Eniten kannatusta saa nykyisen kaltainen parlamentaarinen järjestelmä, jossa presidentillä on käytännössä valtaa vain harvassa asiassa, kuten ulkopolitiikassa (38 %). Kolmannes (33 %) palaisi vanhaan puolipresidenttijohtoiseen järjestelmään, jossa valta on jaettu presidentin ja pääministerijohtoisen hallituksen kesken.
Kymmenesosa (11 %) kansalaisista olisi valmiita supistamaan edelleen presidentin valtaoikeuksia ja haluaisi siirtyä järjestelmään, jossa presidentillä ei ole valtaa ja asema on lähinnä symbolinen ja edustuksellinen. Vielä pienempi osa (5 %) olisi halukas siirtymään USA:n kaltaiseen presidenttijohtoiseen järjestelmään, jossa presidentti käyttää suurta valtaa, eikä presidentin johtaman hallituksen tarvitse nauttia kansan valitseman edustuslaitoksen luottamusta.
Juuri kukaan (1 %) ei maassamme kannata yksinvaltaista järjestelmää, jossa kaikki valta on maan johtajalla. Keskimääräistä hieman enemmän yksinvaltaisen järjestelmän kannatusta oli perussuomalaisten (3 %), alle 20 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien (3 %) ja opiskelijoiden (3 %) keskuudessa.
Vihreiden keskuudesta on eniten nykyiseen järjestelmään tyytyväisiä (52 %). Myös keskustan äänestäjistä lähes joka toinen (45 %) kannattaa nykyistä järjestelmää. Kokoomuksen tukijoista kaksi viidestä (39 %) palaisi puolipresidenttijohtoiseen järjestelmään.
Vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa on eniten niitä (32 %), jotka muuttaisivat presidentin aseman symboliseksi. Perussuomalaisten tukijat edustavat toista ääripäätä. Heistä valtaosa lisäisi presidentin valtaoikeuksia.
Kantar TNS Oy:n toteuttamaan kyselyyn haastateltiin 1 016 henkilöä ajalla 1.–5.12.2017. Vastaajat edustavat 18–75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
