Kirjoittajan mukaan julkisen talouden sössiminen nyt tarkoittaisi, että paluu terveelle uralle on tuskallisempaa. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Ville Valkonen: Vaalikauden vaarallisin viikko

Talouspolitiikan suurimpia virheitä ei tehdä huonoina, vaan hyvinä aikoina.

Hallitusohjelmaneuvottelut ovat meneillään juuri kaikkein pahimpaan mahdolliseen aikaan: nousukausi on haihduttanut kriisitietoisuuden. Korkeasuhdanne on nyt päättymässä. Kaikki Suomessa uskottavia talousennusteita laativat tahot ovat tästä samaa mieltä. OP uskalsi ennustaa jo alle prosentin talouskasvua ensi vuodelle. Siitä on lyhyt matka taantumaankin. Matalasuhdanne on ainakin edessä. Päälle jyskyttää vielä tuttu ikääntyminen, joka nostaa julkisia menoja rutkasti, vaikka poliitikot eivät päättäisi mistään.

Lähes kaikki puolueet ovat kuitenkin lietsoneet itsensä tilanteeseen, jossa lähinnä pohditaan uusia menolisäyksiä – ei sitä, onko julkinen talous kestävällä pohjalla. Eihän se sitä edelleenkään ole. Valtiovarainministeriön mukaan Suomi elää joka vuosi noin kymmenen miljardia yli varojensa.

Punavihermullan hallitusneuvottelujen talouspolitiikan sorvaamisesta on kantautunut erittäin huolestuttavia luonnehdintoja. Erityisesti menettely, jossa ensin listataan mukavia menokohteita, ja sitten yritetään niitä karsia, on karmean kuuloinen. Se johtaa helposti tilanteeseen, jossa neuvotteluryhmissä istuneista ja ideoita kehitelleistä tulee puolueen sisäinen painostusryhmä menonlisäyksille. Juuri tähän ja tähän on löydyttävä rahaa. Puhupa siinä sitten kestävyysvajeesta…

Hallituksenmuodostaja Antti Rinne on kertonut, että Säätytalolle on vihdoin kutsuttu tiiviisti mukaan valtiovarainministeriön ykkösvirkamies, valtiosihteeri, taloustieteen tohtori Martti Hetemäki. Tämä on luonnollista ja järkevää, vaikka on varsin kummallista, että valtiovarainministeriö ei ole koko ajan ollut tiiviisti mukana, kun talouspolitiikkaa sorvataan. Hyvä, että edes osassa neuvotteluja. Antti Rinnettä lainaten ”paikalla pitää olla ihmisiä, jotka ymmärtävät laskennasta enemmän kuin me [hallitusneuvottelijat].” Ehkä laskutaito vielä voittaa ”unelmoinnin.” Unelmia varmaan riitti Kreikassakin, vuosikymmenien ajan… Unelmat ilman realistista suunnitelmaa ovat kuitenkin varma tie surkeuteen, myös politiikassa.

Talous ei tietenkään ole mikään itseisarvo. Taloudesta ei pidä olla huolissaan sen takia, että kulmia on mukava kurtistella, vaan sen takia, että terve talous on välttämätön edellytys hyvinvoinnille. Taloudesta pitää olla huolissaan, jos on huolissaan kouluista, päiväkodeista, vanhuspalveluista, eläkkeistä, terveydenhuollosta ja poliisien määrästä myös 2020-, 30- ja 40-luvuilla, ei vain ensi vuonna.

Jos julkinen talous nyt sössitään rapakuntoon, on paluu terveelle uralle entistä tuskallisempaa ja riskit entistä suurempia. Vaikka olisi kuinka mukavaa jakaa rahaa kannattajille seuraavat neljä vuotta, toivottavasti vastuullisuus voittaa. Suomen tulee olla hyvinvointiyhteiskunta 2023 jälkeenkin. Hallitusohjelmassa linjataan koko 2020-luvun lähtöasetelmia. Meneillään saattaa olla koko vaalikauden vaarallisin viikko.

Ville Valkonen

Ville Valkonen

Kirjoittaja on varakansanedustaja, turkulainen yrittäjä, KTM ja kaupunginvaltuutettu. Hän toimii muun muassa Kokoomuksen puoluevaltuuston varapuheenjohtajana ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen varapuheenjohtajana. Entinen valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt