Uutissuomalaisen mukaan toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa vieraskielisten osuus uusista opiskelijoista oli viime vuonna noin 12 prosenttia, kun se vuonna 2010 oli vasta vajaat viisi prosenttia. Lukuihin sisältyvät sekä koko tutkintoa että tutkinnon osaa suorittavat.
Opetusneuvos Jouni Järvinen Opetushallituksesta arvioi, että tilastossa näkyy myös vuoden 2015 suuri maahanmuuttoaalto.
– Maahanmuuttajat ovat siirtyneet yksilöllisesti pikkuhiljaa kielitaidon kehittyessä koulutukseen. Tässä oli tietenkin isoja alueellisia eroja.
Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo Uutissuomalaiselle, että maahanmuuttajataustaisten ihmisten pääsy peruskoulun jälkeiseen koulutukseen on tärkeää. Perustelut ovat samat kuin oppivelvollisuuden pidentämisessäkin: peruskoulupohjalta on vaikea pärjätä.
– Yhteiskunta on monimutkaistunut, ja osaamisvaatimukset kasvavat. Meidän on huolehdittava, että myös vieraskieliset saavat riittävän osaamisen työllistymiseen ja yhteiskunnassa toimimiseen.
Kevään 2019 yhteishaussa vieraskielisistä hakijoista valituksi tuli opetushallinnon tilastotietopalvelu mukaan vajaat 71 prosenttia, kun kotimaisten kielten puhujien luku oli noin 95 prosenttia.
Vieraskielisten osuus kasvaa myös lukioissa, mutta luvut ovat pienempiä kuin ammatillisessa koulutuksessa. Viime vuonna uusista lukiolaisista seitsemän prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin Suomen virallista kieltä. Osuus on kasvanut kymmenessä vuodessa neljä prosenttiyksikköä.
