– Osaajapula vaikuttaisi suoraan Puolustusvoimien toimintaan ja pahimmillaan merkittävästi kansalliseen turvallisuuteen. Toistaiseksi tilanne on ollut hallinnassa, Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikkö Mikko Heiskanen arvioi Uutissuomalaiselle.
– Erityisesti korkeasti koulutetuista tekijöistä tulee pulaa, se näkyy osittain jo nyt, hän jatkaa.
Eräs rekrytointivaikeuksien syistä on se, ettei Puolustusvoimilla ”ole varaa eikä halua” lähteä palkkakilpailuun.
– Kaikista kovimpien asiantuntijoiden palkkavaatimuksiin emme voi mitenkään vastata, sillä ne ovat moninkertaisia resursseihin nähden. Se tarkoittaa, että emme välttämättä saa niin hyviä osaajia kuin haluaisimme. On tyydyttävä niihin ihmisiin, joita saadaan, Heiskanen kertoo.
Ammattilaisia täytyy houkutella työn sisällöllä paksun palkkapussin sijaan.
– Motivoimme hakijoita työn mielekkyydellä. Meillä saa esimerkiksi tehdä laillisesti sellaisia asioita, mitkä missä tahansa muussa työssä olisivat laittomia. Esimerkiksi tunkeutua tietojärjestelmiin ja muokata siellä tietoja, Heiskanen sanoo.
Kyberturvallisuudella tarkoitetaan sähköistä tiedustelua, valvontaa, vaikuttamista ja suojautumista. Ict-osaajat ovat perinteisemmän tieto- ja viestintäteknologian ammattilaisia eli esimerkiksi tietoliikenteeseen, tietoliikennelaitteisiin, -palvelimiin ja -ohjelmistoihin erikoistuneita henkilöitä.
Uutissuomalaisen mukaan puolustusvoimat satsaa erityisesti kyberiin lähivuosina. Vuoteen 2024 mennessä aiotaan palkata 200 uutta kyberalan ammattilaista.
