Uutissuomalaisen mukaan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet osallistua julkisten hankintojen kilpailutuksiin eivät ole merkittävästi parantuneet, vaikka se on ollut yksi uuden hankintalain tavoitteista.
– Samojen epäkohtien, joiden takia hankintalakia haluttiin muuttaa, koetaan olevan yhä olemassa, sanoo kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin Suomen Yrittäjistä Uutissuomalaiselle.
Laki tuli voimaan viime vuoden alussa. Uutissuomalainen lähetti aiheesta sähköpostitse kysymyksiä parille kymmenelle hankintaneuvojalle, joista seitsemän vastasi. Osa näki positiivista kehitystä, mutta kukaan ei ollut täysin tyytyväinen.
Neuvojat kritisoivat erityisesti hankintayksiköiden penseyttä jakaa suuria hankintoja pienempiin osakokonaisuuksiin. Jakaminen on ollut ennenkin mahdollista, mutta uuden lain mukaan sen tekemättä jättäminen pitää suurissa hankinnoissa perustella.
– Iso este pk-yrittäjien osallistumiselle julkisiin hankintoihin on edelleen julkisten hankintayksiköiden pinttynyt käsitys, että isot hankinnat vaativat isoja toimittajia, moittii hankinta-asiamies Pentti Komssi Helsingin ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjistä.
Kilpailumahdollisuudet saatetaan yhä torpata asettamalla ehtoja, joita pienten yritysten on vaikea täyttää.
– Laki toi pientä suitsimista liikevaihtovaatimuksiin, muuten vaatimukset ovat pitkälti hankintayksikön harkinnassa, toteaa hankinta-asiamies Minna Heikka pohjoissavolaisesta IS-Hankinta Oy:stä.
Hänen mukaansa hankintayksiköt saattoivat ennen vaatia tarjoajilta jopa kymmenkertaista liikevaihtoa suhteessa hankinnan arvoon. Uuden lain mukaan liikevaihtovaatimus voi suurissa hankinnoissa olla vain perustelluista syistä isompi kuin kaksinkertainen.
