X
SULJE MAINOS
Äänestyspaikka Helsingin kaupungintalolla sunnuntaina. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

USU: Perussuomalaisiin loikanneet valtuutetut menestyivät kuntavaaleissa

Ehdolla oli kaikkiaan 208 valtuustokauden aikana loikannutta valtuutettua, joista valituksi tuli 121.

Päättyvällä valtuustokaudella ryhmää tai puoluetta vaihtaneiden loikkarivaltuutettujen vaalimenestys jäi heikommaksi kuin istuvilla valtuutetuilla keskimäärin, kertoo Uutissuomalaisen selvitys.

Sen mukaan päättyvällä valtuustokaudella puoluetta tai ryhmää vaihtaneista valtuutetuista 58 prosenttia valittiin uudelleen. Kaikkien istuvien valtuutettujen läpimenoprosentti oli 77.

Selvityksessä kartoitettiin kaikkien päättyvällä valtuustokaudella puoluetta tai ryhmää vaihtaneiden ja kuntavaaleissa ehdolle asettuneiden kunnan- tai kaupunginvaltuutettujen vaalitulos. Ehdolla oli 208 valtuustokauden aikana loikannutta valtuutettua, joista valituksi tuli 121.

– Loikkaamisen jälkeisen menestyksen kannalta olennaista on, tuleeko oma äänestäjäkunta perässä. Loikkaamista harkitsevan valtuutetun kannattaa miettiä, onko äänestäjien häntä kohtaan tuntema luottamus sidottu henkilöön vai riippuuko se siitä, missä puolueessa on, arvioi valtio-opin yliopistonlehtori Jouni Tilli Jyväskylän yliopistosta.

Selvityksen puoluekohtaisessa erottelussa yksi puolue erottuu muista. Perussuomalaisiin loikanneet valtuutetut menestyivät vaaleissa paremmin kuin muihin puolueisiin siirtyneet. Heistä 88 prosenttia meni läpi.

Perussuomalaisista pois loikanneet puolestaan menestyivät huomattavan heikosti. Heistä vain noin 30 prosenttia valittiin uudelleen valtuustoon.

– Perussuomalaiset on rakentanut valtakunnan tasolla me vastaan muut -ilmiötä, ja perussuomalaisten ja muiden puolueiden välille on siksi syntynyt voimakas rajalinja. Jos ylittää sen rajan ja loikkaa, ei äänestäjäkunta välttämättä tule mukana vaan katsoo, että olet luopio, Tilli sanoo Uutissuomalaiselle.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt