EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ennustaa, että Venäjä ei muutu, vaikka se saisi rakentaa valmiiksi kaasuputken Itämeren pohjaan..
– Niille, jotka haluavat läheisempää suhdetta Venäjän kanssa, sanon, että Aleksei Navalnyin myrkyttäminen ei ole yksittäistapaus. Olemme nähneet mallin Georgiassa, Ukrainassa, Syyriassa ja Salisburyssa. Tämä malli ei muutu, eikä mikään kaasuputki muuta sitä, von der Leyen sanoi hetki sitten EU-parlamentissa.
Kaasuputkella hän viittaa Venäjän parhaillaan rakentamaan Nord Stream 2 -putkeen, joka toisi kaasua Venäjältä Saksaan. Saksa on vihjannut, että se estää putken rakentamisen Navalnyin myrkytystapauksen vuoksi.
Von der Leyen käsitteli yli tunnin mittaisessa puheessaan EU:n tilaa. Hän on johtanut komissiota viime vuoden lopulta lähtien.
Hän sanoo, että Valko-Venäjän vaalit eivät olleet avoimet eivätkä reilut. Hänen mukaansa eurooppalaisia on koskettanut tapa, jolla valkovenäläiset ovat kokoontuneet osoittamaan mieltään rauhanomaisesti vallanpitäjiä vastaan.
– Hallituksen brutaali vastus on ollut häpeällistä. Ihmisten pitää saada päättää omasta tulevaisuudestaan. Haluan sanoa selvästi, että EU on Valko-Venäjän kansan puolella.
Von der Leyen lupaa, että EU-komissio laatii oman versionsa Magnitski-laista. Yhdysvallat sääti vuonna 2012 lain, jolla jäädytetään asianajaja Sergei Magnitskin murhaan osallistuneiden venäläisviranomaisten varat. Vastaavia lakeja on säädetty muissakin maissa, mutta ei EU-tasolla.
Komission puheenjohtaja sanoo, että EU:n tulee aina puuttua ihmisoikeusloukkauksiin, tapahtuivat nämä sitten, Hong Kongissa, Minskissä tai Valko-Venäjällä. EU-maat ovat kuitenkin hitaita laatimaan yhteisiä kannanottoja, mikä johtuu muassa siitä, että ne vaativat jäsenmaiden yksimielisen päätöksen.
– Kun jäsenmaat sanovat että Eurooppa on liian hidas, vastaan, että olkaa rohkeita ja siirtykää enemmistöpäätöksiin ainakin ihmisoikeuskysymyksissä.
Von der Leyen myöntää, että EU:n sisälläkin on ongelmia, kuten juutalaisvastaisuutta ja rasismia. Niitä tulee karsia esimerkiksi siten, että EU-rahoituksen ehdoksi asetetaan laillisuusperiaatteen kunnioittaminen.
Von der Leyen haluaa parantaa EU-suhteita liittolaisiin ja ystävävaltioihin. Ensimmäisenä hän mainitsee Yhdysvallat.
– Emme ole aina samaa mieltä Valkoisen Talon kanssa. Mitä tahansa tapahtuukin myöhemmin tänä vuonna, me olemme valmiit rakentamaan uuden transatlanttisen ohjelman, jotta vahvistamme suhdettamme.
Hän ei mainitse nimeltä Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia, jonka kaudella suhteet ovat heikentyneet. Yhdysvalloissa käydään marraskuun alussa vaalit, jotka Trump on vaarassa hävitä.
Von der Leyen kaipaa parempi suhteita myös Britanniaan, joka erosi tämän vuoden alussa EU:sta. Hän kuitenkin moittii brittihallitusta neuvottelujen viivästyttämisestä.
Erosopimusta valmisteltiin kolme vuotta ja se vahvistettiin viime vuoden lopulla. Sen jälkeen alkoivat neuvottelut tulevista kauppasuhteista, jotka oli määrä saada päätökseen jo kesällä.
Nyt Britannian hallitus on tuonut brittiparlamentin käsittelyyn lain, jolla maa kumoaisi kerran vahvistamansa erosopimuksen.
– Sopimus on vahvistettu tässä talossa (EU-parlamentissa) ja alahuoneessa (brittiparlamentissa). Ei sitä voi yksipuolisesti muuttaa tai sivuuttaa. On kyse laista, luottamuksesta ja uskosta, von der Leyen sanoo.
Britannia haluaa purkaa sopimuksen, koska se uhkaa nostaa tullimuurin Pohjois-Irlannin ja muun Britannian välille. Von der Leyenin mielestä Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajan täytyy pysyä avoimena, kuten osapuolten välisessä rauhansopimuksessakin todetaan.
– Me yhdessä sovimme, että se on paras ja ainoa keino taata rauha Irlannin saarella.
