Maailmalla asuu noin 300[nbsp]000 Suomen kansalaista ja lähes 2 miljoonaa henkilöä, joilla on suomalaiset juuret. Vuonna 2018 Suomesta muutti ulkomaille 19[nbsp]148 henkeä, joista Suomen kansalaisia oli runsaat 11[nbsp]500.
– Ulkosuomalaisten verkosto kasvaa, laajenee ja moninaistuu – onko Suomi valmis, kysyy Suomi-Seuran puheenjohtaja ja ulkosuomalaisparlamentin puhemies Markus Aaltonen.
Aaltosen mukaan suomalaisten liikkuminen maailmalla on aikamme megatrendi, joka tulee huomioida yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Ulkosuomalaisten yhteyttä Suomeen on 22 vuoden ajan edistänyt ulkosuomalaisparlamentti (USP), joka on ulkosuomalaisyhteisöjen yhteistyöfoorumi ja ulkosuomalaisten linkki Suomeen. USP:n puhemiehistö kokoontuu Helsingissä 7. – 8.10.2019.
Aaltonen korostaa, että ulkosuomalaisparlamentin ansiosta Suomeen on saatu mm. kaksoiskansalaisuus, ulkomaille maksettavien työeläkkeiden verotuksen kohtuullistaminen ja kirjeäänestysoikeus maailmalla vaalien aikana oleskeleville suomalaisille.
Ensimmäisissä kirjeäänestysvaalit olivat kevään 2019 eduskuntavaalit, joissa ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus nousi ennätyksellisesti 2,5 prosenttiyksikköä.
”Paluumuutto turvattava”
Ulkosuomalaisten yhteys Suomeen säilyy suomen kielen ja kulttuurin kautta. Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö keskustelee Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilan kanssa YLE:n ohjelmiston näkyvyydestä ja monipuolisuudesta maailmalla.
– On tärkeää turvata ulkomailla asuvien suomalaislasten ja -nuorten kielellinen kehitys maailmalla ja ulkosuomalaisten saumaton paluumuutto Suomeen. Tässä Yleisradiolla on merkittävä rooli, Markus Aaltonen toteaa.
Aaltosen mukaan kielellisen ja kulttuurisen yhteyden säilymisen edistämistä tukee maailmalla olevat noin 140 Suomi-koulua. Kouluja on kaikissa maanosissa ja niissä opiskelee noin 4[nbsp]200 oppilasta.
Suomi-koulut ovat kielikouluja, jotka tekevät tärkeää työtä suomen kielen hyväksi globaalisti: ne ovat merkittävä tuki ulkosuomalaislasten kielellisessä kehityksessä ja monikielisyyskasvatuksessa.
Suomella on kuusi ulkomaankoulua, joissa opiskellaan suomalaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Koulut sijaitsevat Brysselissä, Fuengirolassa, Moskovassa, Pietarissa, Tallinnassa ja Tartossa ja niissä on yhteensä 500 koululaista.
Digitaaliset palvelut
Aaltosen mukaan ulkosuomalaisten digitaalisten palveluiden saavuttaminen tulee turvata uudessa Digi- ja väestötietovirastossa.
USP:n puhemiehistö tapaa Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Janne Viskarin ja johtaja Timo Salovaaran, jotka selvittävät yhtenäisen kansallisen sähköisen tunnistautumisen nykytilaa ja tarpeita.
Aaltonen korostaa, että ulkosuomalaisten sähköinen yhteys Suomeen on varmistettava, jotta ulkosuomalaiset voivat Suomessa asuvien kansalaisten tavoin nauttia julkisista digitaalisista palveluista ja saada tarkastella itseään koskevia viranomaistietoja.
Tuoreen Suomi-Seura ry:n tilaaman selvityksen mukaan suomalaisnuorten siivet vievät maailmalle. Selvityksen mukaan 18 – 29 vuotiaat ulkosuomalaisnuoret ovat yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita ja tahtovat näkyvyyttä.
Nuoret toivovat verkostoitumista ja he kokevat, että ulkosuomalaisuus pitäisi paremmin huomioida Suomessa. Vastauksissa korostuivat liikkuvuus paikasta toiseen ja maailmankansalaisuus.
