– Päinvastoin työnantaja on arvostellut henkilöstön edustajia, jotka ovat asioiden selvittämistä pyytäneet. Tämä on erittäin huolestuttavaa, sanoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn asiantuntija, lakimies Katja Aho.
Ulkoasiainhallinnossa on ollut jo vuosia voimassa epäasiallisen käyttäytymisen ja seksuaalisen häirinnän nollatoleranssi. Ulkoministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely kuitenkin paljastaa, että ministeriössä on lukuisia häirintätapauksia, joita ei ole käsitelty ministeriön omien ohjeiden mukaan henkilöstön edustajien kanssa.
Ahon mukaan JUKO on useampaan otteeseen yrittänyt saada häirintätapaukset käsittelyyn. Ministeriön työnantajaedustajat eivät ole suhtautuneet esityksiin myönteisesti, vaan ovat päinvastoin pyrkineet välttelemään asiaa. Keväällä he ovat myös suoranaisesti arvostelleet henkilöstöyhdistyksiä ja henkilöstön edustajia sekä pyrkineet kiistämään heidän toimivaltansa häirintätapausten käsittelyssä.
– Tämä on erittäin huolestuttava signaali, jota ei voida ohittaa olankohautuksella. Mikään työyhteisö ei voi hiljaisesti hyväksyä epäasiallista kohtelua tai häirintää. Henkilöstön edustajien pitää voida puuttua kaikkeen epäasialliseen toimintaan niin, ettei epäkohtien esiintuojalle aiheudu haitallisia seuraamuksia, hän sanoo.
Ulkoministeriön keväällä toteuttamassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyssä kävi ilmi, että häirinnästä oli tehty esimiehille 54 ilmoitusta, mutta vain 13 tapauksessa asiaa oli lähdetty selvittämään ministeriön ohjeiden mukaisesti.
Ohjeita ei ollut vastaajien mukaan lainkaan noudatettu 17 häirintätapauksessa, ja 24 tapauksessa ilmoituksen tekijä ei tiennyt miten asia oli edennyt. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 376 työntekijää.
JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren pitää todella tuomittavana sitä, että ulkoministeriössä työnantajan edustajat ovat mustamaalanneet henkilöstön edustajia sen sijaan, että olisivat alkaneet selvittää asioita yhteistyössä.
Löfgren sanoo ulkoministeriön esimerkin osoittavan, että häirinnän kitkemiseen tarvitaan tehokkaampia keinoja, jotka purevat silloinkin, kun työnantaja on haluton tai kyvytön korjaamaan epäkohdat. Siksi ammattiliitoille pitää säätää kanneoikeus häirintätapauksiin.
Riippumaton selvitys
Ulkoministeri Timo Soini (sin.) ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) ovat päättäneet teettää riippumattoman selvityksen häirintätapauksien hoitamisesta ulkoministeriössä.
– Suhtaudumme erittäin vakavasti epäasialliseen käytökseen. Ulkoministeriön ja edustustojen on oltava työntekijöille turvallinen työpaikka. Koska työnantajan ja työntekijäjärjestöjen välillä näyttää olevan erimielisyyksiä siitä, miten häirintätapauksia ulkoministeriössä hoidetaan, olemme päättäneet teettää riippumattoman selvityksen, sanovat ministerit ulkoministeriön tiedotteessa.
– Ministereinä haluamme, että ulkoministeriössä vallitsee kaikkia työyhteisön jäseniä kunnioittava ilmapiiri. Olemme tukeneet tämän tavoitteen toteutumista osallistumalla tänä keväänä Työelämä 2020 – Häirinnästä vapaa työpaikka -kampanjaan. Jokaisen tulee voida tehdä työtään ilman fyysisen tai henkisen väkivallan uhkaa, sekä olla ylpeä työstään ilman häirintää tai vähättelyä, Virolainen ja Soini toteavat.
Heidän mukaansa osapuolten oikeusturvan vuoksi on tärkeää tutkia kaikki esille nousseet tapaukset.
– Kaikki häirintätapaukset otetaan vakavasti ja käsitellään yksityistä koskevina, luottamuksellisina asioina. Emme hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua.
