Venäjän parlamentin alahuoneen, duuman, puolustusvaliokunta arvioi perjantaina presidentti Vladimir Putinin päätöstä perustaa Venäjälle uusi kansalliskaarti.
Asiasta uutisoivan Moscow Timesin mukaan valiokunta suosittaa päätöksen hyväksymistä, mutta ehdottaa lisäksi, että kaartin jo ennestään laajoja voimankäyttöoikeuksia laajennettaisiin antamalla joukoille lupa tulittaa väkijoukkoja tietyissä poikkeustapauksissa.
Kansalliskaartista annetun lain nojalla joukot eivät saa käyttää aseita tilanteissa, joissa on kyse ”suuren ihmisjoukon kokoontumisesta” ja joissa on vaarana, että kohteeksi joutuu sivullisia.
Valiokunnan mietinnössä katsotaan, että sääntöön tulisi tehdä poikkeuksia esimerkiksi terrori-iskujen, panttivankitilanteiden, ”suuren luokan levottomuuksien” ja ”tärkeään valtion omaisuuteen kohdistuvien aseellisten hyökkäysten” kohdalla.
”Meidän mielestämme sivullisten vahingoittamisen riski on näissä tapauksissa hyväksyttävä”, puolustusvaliokunta toteaa mietinnössään.
Kansalliskaarti on kokonaan uusi turvallisuuselin, joka vastaa suoraan Vladimir Putinille. Kaartista kaavaillaan massiivista. Venäläismediassa liikkuneiden tietojen mukaan sen vahvuudeksi saattaa tulla jopa 400 000 miestä.
Kaartin johtoon nousee Vladimir Putinin määräyksellä presidentin henkivartiokaartia aiemmin johtanut Viktor Zolotov.
Putinin ja Zolotovin yhteinen historia on pitkä. Se ulottuu monien muiden presidentin lähipiiriläisten tavoin 1990-luvun alun Pietariin. Vladimir Putin toimi tuolloin Pietarin pormestarin Anatoli Sobtsakin ulkomaan suhteista vastanneen komitean johtajana. Zolotov oli puolestaan Sobtsakin henkivartija. Nykyisin Zolotov kantaa ministerin titteliä ja istuu Venäjän kansallisen turvallisuuden neuvostossa.
Verkkouutiset on kertonut Zolotovista lisää tässä.
