Heinäkuun parlamenttivaalien jälkeen maassa odotettiin kahden suurpuolueen Fretilinin ja CNRT:n jatkavan koalitiohallituksena. Vaaleissa suurin häviäjä oli Itä-Timorin itsenäisyyssankari Xanana Gusmaon johtama CNRT, joka menetti kahdeksan paikkaa ja sai 65-jäseniseen parlamenttiin 22 edustajaa. Fretilini kiilasi suurimmaksi puolueeksi 23 paikallaan.
Kevään presidentinvaaleissa Gusmaon puolue asettui tukemaan Fretilinin ehdokasta ja presidentiksi valittua Francisco Guterresia.
Kun Gusmao oli edellisellä vaalikaudella yhteiskunnallisen vakauden nimissä antanut pienemmälle Fretilinille pääministerin paikan, odotti hän Fretilinin puolestaan nyt antavan CNRT:lle hallituksen johtotehtävän.
Fretilin ei kuitenkaan ollut tähän valmis ja nyt ainoaksi hallitusvaihtoehdoksi saattaa jäädä Fretilinin ja viisi parlamenttipaikkaa saaneen nuorisopuolue KHUNTO:n vähemmistöhallitus.
Kiistaa resurssien jaosta
Muista puolueista entisen presidentin Taur Matan Ruakin perustama uusi Kansan vapautuspuolue PLP on kahdeksalla edustajallaan ilmoittanut jäävänsä oppositioon. Puolueen mukaan maa tarvitsee todellisen parlamentaarisen opposition. koska suuret puolueet ajavat sen mukaan reilun miljoonan asukkaan kansakunnan parlamentissa vain maan eliittien etuja.
Ruakin valintaa presidentiksi vuoden 2012 vaaleissa tuki itsenäisyyssankarina suurta suosiota nauttiva Gusmao. Ennen kevään presidentinvaaleja miehet kuitenkin riitaantuivat Ruakin arvosteltua Gusmaoa siitä, ettei tämä hänen mukaansa välittänyt Itä-Timorin köyhistä ja korkeasta nuorisotyöttömyydestä.
Ruakin mielestä CNRT ja Fretilin olivat kiinnostuneempia suurista ulkomaista investoinneista siltoihin, teihin ja lentokenttiin, kuin maan oman talouselämän kehittämisestä ja köyhyyden vähentämisestä.
Itä-Timorin budjetti rahoitetaan noin 90 prosenttisesti Timorin meren öljyn ja kaasun hyödyntämisestä saatavilla tuloilla, joiden ennustetaan alkavan hiipua jo ensi vuosikymmenellä.
Riidan seurauksena Ruak perusti uuden puolueen jonka hän odottaa oppositiossa lihovan ennen vuoden 2022 vaaleja. Myös Ruakin edeltäjä presidenttinä, rauhannobelisti Jose Ramos-Horta valittiin asemaansa Gusmaon tukemana, mutta arvostelun seurauksena Gusmao veti tukensa Ramos-Hortalta ja antoi sen Taur Matan Ruakin valinnalle.
Presidentin valtaoikeudet Itä-Timorilla ovat hyvin rajoitetut, mutta hän on arvojohtaja, jolla on rooli hallituksen muodostamisessa.
Gusmaon tuella valittu uusi presidentti Guterres on viimeiseen saakka yrittänyt saada Fretliniä ja Gusmaon CNRT-puoluetta samaan hallitukseen, mutta yritys näyttää epäonnistuvan.
Parlamentin viides puolue, seitsemän edustajaa saanut Demokraattinen puolue PD on tähän asti tukenut Gusmaoa, eikä sen uskota tukevan Fretilinin johtamaa hallitusta.
Sen sijaan Ruakin PLP on sanonut, että se on valmis neuvottelemaan Fretlinin kanssa uudesta budjetista, jos se saa läpi joitain omia köyhyyden vähentämiseen ja nuorten työllistymiseen tähtääviä esityksiään.
Edessä merkittäviä budjettileikkauksia
Viimeistään vuonna 2022 alkavalla uudella hallituskaudella Itä-Timorilla on edessään merkittäviä budjettileikkauksia, koska kaasu- ja öljyrahojen virta alkaa tyrehtymään, eikä maa ole riittävästi edennyt oman talouselämän kehittämisessä.
Joissain osissa pikkuvaltiota kärsitään aika ajoin ruokapulasta ja esimerkiksi riisistä suuri osa on tuontitavaraa, koska Itä-Timorin oma maatalouslogistiikka ja markkinat kehittyvät hitaasti. Toisaalta puhtaan veden ja peruskoulutuksen saatavuudessa sekä sairaanhoidon kehittämisessä on suuria puutteita ja vaikeuksia.
Lyhyestä itsenäisyyshistoriastaan ja väkivallan kyllästyttämästä menneisyydestä huolimatta Itä-Timorin on sanottu kehittyneen lyhyessä ajassa koko Kaakkois-Aasian demokraattisimmaksi ja kansalaisoikeuksien kunnioittamisessa kehittyneimmäksi valtioksi.
Maan yhteiskunnallinen vakaus voi ensi vuosikymmenellä olla kuitenkin uhattuna, jos valtiolta uhkaavat rahat loppua.
KALLE SYSIKASKI
