Budjettiriihen alla on keskusteltu työllistymismäärärahoista ja niiden kehityksestä. Hallitus aloittaa budjettiriihen tänään tiistaina.
Sdp on ehdottanut muun muassa työllistämisseteliä, aktiivitoimia ja kolmannelle sektorille asetetun 3 000 henkilön palkkatukikaton poistamista. Vasemmistoliitto on vaatinut palkkatuen määrärahojen korottamista ja sen rajoituksista luopumista. Puolueen mielestä työvoimapolitiikkaan pitää panostaa enemmän
Valtiovarainministeriö kertoi budjettiesityksessään elokuun alkupuolella, että kansliapäällikkötyöryhmä käy läpi toteutetut työllisyystoimet ja valmistelee hallituksen budjettiriiheen mennessä lisätoimia, jotta talous ja työllisyys jatkaisivat kasvuaan.
Hallituksen viime vuoden vuosikertomuksen mukaan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla määrärahojen käyttöaste jäi vain 89 prosenttiin. Hallinnonalan 3,1 miljardin euron talousarviosta käytettiin vain 2,75 miljardia. Lukuihin sisältyy myös edellisiltä vuosilta siirtyneiden monivuotisten määrärahojen käyttö.
Vuosikertomuksessa todetaan, että määrärahojen matala käyttöaste työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla aiheutui muun muassa alhaisesta käytöstä julkisissa työvoima- ja yrityspalveluissa.
Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen totesi blogissaan huhtikuussa, että työllisyysmäärärahoja koskeva keskustelu on hieman omituista, sillä viime vuosina merkittävä osa käytettävissä olevista määrärahoista on jätetty käyttämättä.
Hän oli tutkinut valtion tilinpäätöstä ja todennut, että työllisyysrahoja oli viime vuonna käytettävissä yhteensä 640,7 miljoonaa euroa. Luvussa ovat mukana talousarvion ja lisätalousarvioiden määrärahat sekä edelliseltä vuodelta siirtynyt määräraha.
Käytetty rahamäärä oli kuitenkin vain 373,2 miljoonaa, ja seuraavalle vuodelle siirtyi säästöä 267,5 miljoonaa euroa.
– Valtion budjetin luvut työllisyysmäärärahoista näyttävät olevan jonkinlaisia virtuaalilukuja, joilla ei ole paljonkaan tekemistä todellisuuden kanssa. Epäselvää on, perustuuko määrärahojen käyttämättä jääminen huonoon hallintoon tai erilaisten työllisyystukien liian tiukkoihin ehtoihin, vai onko kyse siitä, että budjetoituja määrärahoja ei ole ollut tarkoituskaan käyttää kokonaan, Honkanen kirjoitti.
Budjettiriihessä tullaan ainakin keskustelemaan palkkatuen uudistamisesta niin, että se olisi yrityksille houkuttelevampi ja vähemmän byrokraattinen. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan te-toimistot myönsivät palkkatukia viime vuonna 250 miljoonaa euroa, ja määrä tänä vuonna kasvanut.
Suomen Yrittäjät on kritisoinut tukea nykymuodossaan. Järjestön yrityksiltä saatujen tietojen perusteella palkkatuen ongelmana on sen byrokraattisuus. Tulonsiirto pitäisikin yrittäjien mielestä suunnata suoraan työntekijälle.
