Yliopistotutkijoiden mukaan EU:n talouspolitiikkaan ja koronaepidemiaan liittyvä kansalaiskeskustelu on hyvä asia ja olennainen osa demokratiaa.
Helsingin yliopiston tutkija Timo Harjuniemen mukaan poliittisen kentän vasemmalla puolella on korostettu enemmän asiantuntijuuden merkitystä.
– Vasemmalla on ollut kevään ja kesän aikana oudon teknokraattisia piirteitä. EU:n talouspolitiikkaa koskevat kiistat ovat hyvä juttu, vaikka kiistelijät eivät tuntisi asian jokaista puuduttavaa yksityiskohtaa, Timo Harjuniemi tviittaa.
Harjuniemi viittaa vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäen torstaiaamuiseen tviittiin, jossa Arhinmäki kummastelee sosiaalisessa mediassa EU:n seitsenvuotisesta budjetista ja elpymisrahastosta käytyä keskustelua.
– Keväällä sosiaalinen media oli täynnä virologian asiantuntijoita. Nyt heinäkuussa some on pullollaan toinen toistaan terävämpiä EU:n rahoituskehysten syvällisiä tuntijoita. Jo jännityksellä odotan, minkä alan asiantuntemus puhkeaa kukkaan syksyllä. Itse toivon avaruustiedettä, Paavo Arhinmäki totesi.
Harjuniemelle kommentoidaan tviittiketjussa, että ”mielipiteitä saa jokainen esittää. Se on kuitenkin eri asia, kuin vuosien kokemukseen perustuvan asiantuntijatiedon kiistäminen ja sitä vastaan vänkääminen muutaman tunnin googlailun jälkeen. Oletin Paavon viittaavan jälkimmäiseen”.
Tampereen yliopiston tutkija Johanna Vuorelman mukaan asiantuntijuuden vaatiminen kaikilta julkiseen keskusteluun osallistuvilta on ollut hämmentävä piirre koronakevään aikana.
– Teknokratian nostaminen korkeimmalle jalustalle on jännitteinen demokraattisen ihanteen kanssa. Kansalaiskeskustelu on toimivan demokratian edellytys, Johanna Vuorelma kirjoittaa Twitter-tilillään.
Vuorelmalle todetaan kommenttiketjussa, että ”asiantuntijuus voi olla ansa, se on totta, mutta silti välillä kirpaisee, kun vuosia ammattimaisesti kartutettuun tietopääomaan perustuvat näkemykset sivuutetaan olan kohautuksella vain siksi, että ne eivät miellytä”.
– Näin on. Olen tosin havainnut, että asiantuntijuuden puolustaminenkin usein poliittisesti motivoitunutta. Esim. vasemmistossa taloustieteen asiantuntijuutta on haastettu, koska tieto ei miellytä. Demokratiassa haastamiselle pitää olla tilaa, siksi teknokratiaihanne ongelmallinen, Vuorelma vastaa.
EU-maiden johtajat pääsivät tiistaina sopuun 750 miljardin euron elpymisrahastosta sekä 1 800 miljardin seitsenvuotisesta rahoituskehyksestä. Sopu syntyi nelipäiväisten neuvotteluiden jälkeen.
Suomen maksuosuus elpymisrahastosta on 6,6 miljardia euroa. Omien laskujensa mukaan Suomi saa rahastosta 3,2 miljardia euroa. Rahoituskehyksen osalta luvut ovat maksuina 16,7 miljardia ja saamisina 11,1 miljardia euroa.
Vasemmalla on ollut kevään ja kesän aikana oudon teknokraattisia piirteitä. EU:n talouspolitiikkaa koskevat kiistat ovat hyvä juttu, vaikka kiistelijät eivät tuntisi asian jokaista puuduttavaa yksityiskohtaa. https://t.co/MU12z2WXSk
— Timo Harjuniemi (@TimoHar) July 23, 2020
Tämä asiantuntijuuden vaatiminen kaikilta julkiseen keskusteluun osallistuvilta on ollut hämmentävä piirre koronakevään aikana. Teknokratian nostaminen korkeimmalle jalustalle on jännitteinen demokraattisen ihanteen kanssa. Kansalaiskeskustelu on toimivan demokratian edellytys. https://t.co/cuOkPgmhrN
— Johanna Vuorelma (@VuorelmaJohanna) July 23, 2020
