Tutkijan mukaan ilman Nokiaa ja Ericssonia länsimailla tuskin olisi edellytyksiä torjua Huaweita. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Tutkijan mukaan yrityksiä tulee suojata Kiinan hävyttömältä peliltä

Eurooppalaisia hallituksia patistetaan heräämään globalisaation lumoista karuun todellisuuteen.

Aika, jolloin maailmantalous perustui yritysten kovaan mutta enimmäkseen reiluun kilpailuun, on ruotsalaistutkija Elisabeth Braw’n mukaan ohi. Monet länsimaiset hallitukset eivät hänen mukaansa ole uuteen todellisuuteen vielä heränneet, mikä on omiaan vahingoittamaan läntisiä yrityksiä.

– Kun läntiset hallitukset liittolaisineen etsivät tapoja kaivautua ulos pandemian aiheuttamasta talousromahduksesta, niiden tulisi yhteistuumin suojella menestyvimpiä yrityksiään niiden kiinalaisilta kilpailijoilta, jotka eivät pelaa reilua peliä. Muussa tapauksessa uhkana on juuri näiden huippuyhtiöiden menettäminen, American Enterprise Institute -ajatushautomossa työskentelevä Elisabeth Braw kirjoittaa Foreign Policy -lehdessä.

Hän muistuttaa skotlantilaisen valistusfilosofin Adam Smithin (1723–1790) luomasta näkymättömän käden käsitteestä, jonka mukaan yksittäisten ihmisten oman edun tavoittelu tuottaa hyvinvointia koko työjakoon perustuvalle yhteiskunnalle.

– Sen ansiosta vuonna 1865 perustettu vähäpätöinen suomalainen paperimylly nimeltään Nokia laajeni suureksi paperi- ja selluyhtiöksi, suuntautui sitten kumisaappaisiin, renkaisiin ja televisioihin ennen muuttumistaan maailman johtavaksi matkapuhelinten ja mobiili-infran valmistajaksi, hän toteaa.

Samankaltainen on hänen mukaansa ollut myös ruotsalaisen Ericssonin tarina.

– Nämä kaksi pohjoismaista yhtiötä ovat nyt maailman toiseksi ja kolmanneksi suurimmat 5G-teknologian tuottajat, toinen 15 ja toinen 14 prosentin markkinaosuudella. Niiden edellä on vain Kiinan Huawei 30 prosentin osuudellaan. – – Ilman Nokiaa ja Ericssonia länsimailla tuskin olisi edellytyksiä torjua Huaweita riippumatta siitä, miten paljon ne pelkäävät kansalliseen turvallisuuteensa kohdistuvia riskejä, joita Kiinan päästämisestä syvälle niiden viestintäinfrastruktuuriin seuraa, Braw huomauttaa.

Tyly viesti läntisille firmoille

Huawein johtoasema perustuu Braw’n mukaan yksinomaan siihen, että Kiinan valtio on antanut sille etuoikeutetun aseman.

– Vuosina 1998–2018 Peking käytti arviolta 75 miljardia Yhdysvaltain dollaria tukeakseen Huawein nousua. (Tämän tuen turvin yhtiö pystyi alittamaan kilpailijoidensa hinnat noin 30 prosentilla), Braw sanoo.

Samaan aikaan globalisaation hyötyihin sokeasti uskoneet läntiset hallitukset eivät auttaneet epäreilusta kilpailutilanteesta kärsiviä omien maidensa yrityksiä millään tavoin. Ruotsalaisenemmistöinen TeliaSonera jopa mahdollisti Huawein kansainvälisen läpimurron valitsemalla sen vuonna 2009 Oslon 4G-verkon toimittajaksi.

– Läntiset pääkaupungit olisivat voineet herätä tähän uuteen maailmaan ja päättää asettua omien huippuyritystensä tueksi. Ne kuitenkin toimivat aivan päinvastoin, Braw toteaa.

Hän viittaa Saksan hallituksen äskettäiseen päätökseen rahoittaa noin kahdella miljardilla eurolla yhtiöitä, jotka tarjoavat vaihtoehtoisia ratkaisuja Nokian, Ericssonin ja Huawein teknologialle. Samansuuntainen on myös Britannian hallituksen aloite ”demokratioiden 5G-klubista”, joka panostaisi nimenomaan vaihtoehtoisiin malleihin.

– Ne lähettävät läntisille yrityksille viestin, jonka mukaan ne ovat omillaan. Tänään kyse on Ericssonista ja Nokiasta. Huomenna samassa tilanteessa voivat olla Airbus ja Boeing, jotka ovat tällä hetkellä ainoat todelliset läntiset vaihtoehdot Kiinan uudelle lentokonevalmistajalle Comacille (joka on – Kiinan hallituksen avustamana – varastanut merkittäviä määriä aineetonta pääomaa Airbusilta ja Boeingilta), kiteyttää Braw.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt