Vladimir Putinin luotsaama Venäjä on liittymässä maailman pitkäikäisimpien diktatuurien kerhoon, varoittaa Aleksanteri-instituutin professori Vladimir Gelman Helsingin Sanomissa.
Venäläiset äänestävät keskiviikkona järjestettävässä kansanäänestyksessä maan perustuslain muuttamisesta. Mikäli muutokset hyväksytään, voisi presidentti Vladimir Putin pysyä vallassa vielä jopa 16 vuotta. Nykyisen perustuslain mukaan Putinin toimikausi päättyy vuonna 2024.
Putinilla ei Gelmanin mukaan kuitenkaan ole ”minkäänlaisia aikeita” luopua virasta.
Perustuslakiin on esitetty useita ”julistuksellisia” muutoksia, Gelman kirjoittaa.
– Kaikki nämä ehdotukset ovatkin vain savuverho, jonka tarkoitus on peittää tärkein. Perustuslain muuttaminen merkitsee sitä, että nykyisen presidentin virkakaudet nollautuvat.
– Tämän vuoksi Putin saisi oikeuden olla ehdolla seuraavissa vaaleissa vuonna 2024 ja uudestaan vuonna 2030.
Kansanäänestys oli tarkoitus järjestää jo huhtikuussa, mutta äänestystä jouduttiin lykkäämään koronapandemian vuoksi. Nyt Putinin kannatus on romahtanut historiallisen alhaiselle tasolle heikosti johdetun pandemian jäljiltä.
Mahdollisuudet hankkeen pysäyttämiseksi ovat kuitenkin pienet, professori arvioi. Äänestys ei juurikaan kiinnosta venäläisiä, ja vaalivilppi on yleistä.
Putinin ja tämän lähipiirin valtakauden jatkuminen uhkaa pysäyttää Venäjän kehityksen, Gelman varoittaa. Uudistukset eivät kiinnosta Venäjän johtoa, eikä nuoremmille kyvyille ole asiaa maan johtopaikoille. Venäjän johto haluaa hallita ikuisesti, tutkija uskoo.
Kehitys muistuttaa Neuvostoliiton pysähtyneisyyden vuosikymmeniä, joiden jälkeen suurvallan tilanne ei enää ollut korjattavissa.
– Ei ole poissuljettua, että jonkin ajan kuluttua Venäjä toistaa Neuvostoliiton kohtalon, Gehlman kirjoittaa.
