Johtavan ruotsalaisen nuuskatutkija Cecilia Magnussonin mukaan nikotiini sotkee aivojen toimintaa.
– Nikotiini muuttaa aivoja ja siellä olevia reseptoreita – siis vahingoittaa aivoja. Pian ollaan tilanteessa, jossa nikotiinia on saatava, jotta aivot toimisivat normaalisti, hän toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa.
Tukholman Karoliinisen instituutin dosentti Magnusson on ollut mukana monissa nuuskatutkimuksissa. Hän kertoo nikotiiniriippuvuuden olevan pahempaa nuuskaajilla kuin tupakanpolttajilla.
– Nikotiini ottaa nuorten aivot panttivangiksi, tutkija toteaa.
Cecilia Magnusson vahvistaa usein toistetun väitteen siitä, että nuuska on tupakkaa terveellisempää, koska savua ei päädy keuhkoihin. Hänen mukaansa nuuskan terveyshaittoja ei kuitenkaan tunneta samoin kuin tupakan. Siinä missä tupakkaa on tutkittu jo 1950-luvulta lähtien, on nuuskatutkimus alkanut vasta 1980-luvulla, eikä käyttäjiä ole rekisteröity. Suurimmat tietoaukot liittyvät tutkijan mukaan psyykkiseen puoleen.
– Sitä meidän pitäisi ehdottomasti tutkia enemmän, esimerkiksi yhteyttä masennukseen. Mitä tapahtuu, kun aivoja muutetaan näin perustavalla tavalla?
Cecilia Magnusson myöntää käyttävänsä itsekin runsaasti nuuskaa. Hän sanoo olevansa vahvasti riippuvainen. Lopettamista nuorena nuuskaamisen aloittanut Magnusson ei ole edes yrittänyt.
– Minulla on elämässäni sellainen aikataulu, etten voisi olla puoli vuotta masentunut, hän perustelee.
Magnusson toteaa, ettei pystyisi edes ajattelemaan ilman nuskaa.
– Olen tärvellyt aivoni.
Tutkija kertoo, että nuuska on yhdistetty tutkimuksissa myös kohonneeseen kakkostyypin diabeteksen ja sydän- ja aivoinfarktin riskeihin.
