Jarno Limnéll LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Turvallisuus ensi vaalikaudella ”aivan keskiössä” – miksei tästä puhuta?

Turvallisuusasioihin perehdynyt Jarno Limnéll ihmettelee vaalikeskusteluja.

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll liittyy niiden joukkoon, jotka ihmettelevät ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun poissa oloa, kun vaaleihin on aikaa enää alle kaksi viikkoa.

Turvallisuuspolitiikka tulee ensi vaalikaudella olemaan Limnéllin mukaan ”aivan keskiössä”, kun katsoo ympärilleen. Hän muistuttaa turvallisuuden olevan myös tutkimusten mukaan keskeinen huolenaihe suomalaisille.

– Olemme valitsemassa eduskuntaa tilanteessa, jossa maailmanpolitiikan mannerlaatat ja turvallisuuspolitiikka ovat vahvasti liikkeessä. Kansainvälistä tilannetta kuvaa kaksi sanaa:  huolestuttava ja arvaamaton. Uskon, että suomalaisia kiinnostaa se, mitä puolueet ja ehdokkaat näistä asioista ajattelevat, Limnéll sanoo Verkkouutisille.

Limnéll muistuttaa, kuinka maailmanpolitiikassa ja Itämeren turvallisuusympäristössä on viime vuosina tapahtunut ”merkittäviä muutoksia”. Hän uskoo muutostahdin jatkuvan vähintäänkin yhtä nopeana ja ennakoi turvallisuuteen liittyen myös ”yllätyksiä, joihin päättäjien ja yhteiskunnan pitää pystyä reagoimaan”.

– Jos äänestäjillä ei ole etukäteen tiedossa, minkälaisia turvallisuuspainotuksia ehdokkaat ja puolueet pitävät arvossaan, tämä on huono asia.

Digitaalinen turvallisuus – miten varauduttu?

Limnéll korostaa, että turvallisuus on muutakin kuin perinteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomalainen yhteiskunta toimii paljolti tietojärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien varassa.

Miten digitaalisesta turvallisuudesta huolehditaan, on yksi keskeinen kysymys tulevalla vaalikaudella. Toiseksi Limnéll nostaa informaatiovaikuttamisen, jolla pyritään heikentämään luottamusta suomalaisessa yhteiskunnassa ja luomaan tarkoituksellista eripuraa keskuuteemme.

Päättäjiltä pitäisi voida odottaa tähän liittyvää osaamista, mutta kansalaisillakin on tässä vastuunsa:

– Informaatiovaikuttamisessa etulinjassa on jokainen suomalainen – omilla älylaitteillamme ja toiminnallamme. Turvallisuusasiat tulevat yhä vahvemmin myös yksilön vastuulle ja ihmiset kaipaavat tässä myös tukea.

Informaatiovaikuttamiseen liittyen esiin nousee usein kysymys Venäjän roolista. On esitetty arvioita Venäjän intresseistä pyrkiä vaikuttamaan Suomen tuleviin eduskuntavaaleihin tavalla tai toisella.

– Tiedossani ei ole tällä hetkellä, että Venäjä tai joku muukaan toimija olisi pyrkinyt ainakaan isommin vaikuttamaan vaaleihimme. Yksi syy lienee se, että olemme hyvin varautuneet vaalihäirintään.

Turhan helppo väitellä vain Natosta

Perinteisistä turvallisuusuhkista puhuttaessa yksi keskeinen kysymys on Venäjä ja erilaiset arviot siitä, mihin suuntaan maa on menossa. Lisäksi ajankohtaisia asioita ovat Britannian EU-ero, Ruotsi-yhteistyö, erilaiset eurooppalaiset turvallisuusaloitteet sekä transatlanttinen yhteistyö.

Limnéll korostaa, että kansainvälisessä turvallisuusyhteistyössä on tapahtumassa paljon asioita, joihin puolueiden ja ehdokkaiden soisi ottavan kantaa ja esittävän ajatuksiaan vaalikeskusteluissa.

– On turhan helppo lähteä keskustelemaan pelkästään mahdollisesta Nato-jäsenyydestä eikä tämä keskustelu luultavasti johda mihinkään konkretiaan.

Myös EU:n turvallisuusyhteistyössä tulee ”aivan varmasti” tapahtumaan liikehdintää suuntaan tai toiseen. Suomi aloittaa myös pian EU:n puheenjohtajamaana.

Mitkä ovat puolueiden ja ehdokkaiden näkemykset EU:sta ja sen kehittämisestä – tästä ei ole vaalikeskusteluissa kuultu käytännössä mitään.

– Suomi ei ole vain mukautumassa EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan syventämiseen vaan Suomen pitää olla myöskin aktiivisesti kehittämässä tätä.

Limnéllin mielestä yksi tärkeä teema on myös suomalaisten maanpuolustustahto, joka viimeisimmän Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tutkimuksen mukaan on ollut laskussa.

– Mitkä ovat ehdokkaiden ja puolueiden keinot siihen, että suomalaisten maanpuolustustahto säilyy mahdollisimman korkealla myös tulevalla vaalikaudella ja miten tätä voitaisiin vielä vahvistaa? Tähänkin toivoisin puolueilta ja ehdokkailta näkemyksiä.

 

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt