Suomen Kuvalehti on julkaissut kirjailija-suomentaja Jukka Mallisen esseen, jossa hän kuvailee Venäjän ylimmän johdon ja erityisesti presidentti Vladimir Putinin suunnitelmia. Mallinen arvioi esimerkiksi Venäjän seuraavaa presidenttiä, joka Mallisen mukaan on jo Putinin kasvatettavana.
Putin nimitti helmikuun alussa kenraali Aleksei Djuminin Tulan alueen kuvernööriksi. Kenraali oli palvellut pitkään presidentin lähellä. Huhujen mukaan Djuminista leivotaan Putinin seuraajaa.
Mallisen mukaan kenraali on yleisölle täysin tuntematon henkilö ja hänen uransa on julistettu suurelta osin salaiseksi.
– Jopa Venäjän sankarin arvo ja Sankaruuden kunniamerkki myönnettiin hänelle salaisella käskyllä – terroristien tuhoamisesta, väitetään, Mallinen kirjoittaa.
Aleksei Djumin on käytännössä johtanut viime vuodet presidentin henkivartiostoa. Hän on saanut saman koulutuksen kuin nykyinen presidentti.
Joulukuussa 2015 Djumin siirrettiin puolustusministeriön apulaisministeriksi. Siellä hänen vastuualueekseen tuli yllättäen rakennustoiminta, omaisuus ja terveydenhoito.
Vain runsas kuukausi nimityksensä jälkeen, helmikuussa 2016, Djumin nimitettiin yllättäen Tulan kuvernööriksi. Mallisen mukaan hän on siellä opettelemassa siviili- ja taloushallintoa.
Mallinen kertoo, että Djuminia pidetään poikkeuksellisen hyvänä koordinoimaan yhteistyötä FSB:n, GRU:n ja sisäministeriön joukkojen tiukoissa tilanteissa. Kuitenkin häntä pidetään selvästi Putinin silminä ja korvina armeijassa.
– Myös nuoren kenraalin verkostot ovat kunnossa. Djumin on koordinoinut Pietarin jääkiekkoseura SKA:n toimintaa ja toiminut Gennadi Timtshenkon neuvonantajana. Hän pelaa maalivahtina ”Yöjääkiekkoliigassa”, jossa Putinin kanssa kiekkoa sohivat muun muassa puolustusministeri Sergei Shoigu, FSB:n Rashid Nurgalijev, Rotenbergin veljekset ja Timtshenko. Kerrotaan, että hän joutuu usein noloon tilanteeseen, kun presidentin haparoivia laukauksia pitää salavihkaa avittaa maaliin, Mallinen selventää.
Vladimir Putinia itseään Mallinen kuvaa yhä eristäytyneemmäksi ja epäluuloisemmaksi.
– Tiettävästi Putin on viime aikoina jyrkästi rajoittanut niiden ihmisten piiriä, joilla on pääsy hänen puheilleen. Hän on nostanut asemiin henkilökohtaisen turvaosastonsa miehiä niin, että jopa FSB on jäänyt sivummalle. Presidentti on alkanut uskoa, että ilman häntä maa hajoaa, Mallinen selventää.
Mallisen mukaan spekulaatiot nuoren kenraalin nimityksestä seuraavaksi presidentiksi kertovat ennen kaikkea Venäjän hallinnon kriisistä. Kun valta on pystytetty yhden ihmisen varaan, on olemassa vaara, että koko järjestelmä kaatuu hänen mukanaan. Boris Jeltsin alkoi miettiä seuraajaansa jo vuonna 1998, eli kaksi vuotta ennen yllätyseroaan.
– Uusi tuore ja ryvettymätön henkilö ja yllätyksellinen salamaoperaatio tämän nostamiseksi valtaan voi pelastaa hallitsevan liittoutuman, kuten tapahtui myös Putinin noustessa valtaan, hän sanoo.
Eräs KGB:n toimintatapa kuitenkin on hämäys ja harhaanjohtaminen.
– Nuoren kenraalin hypettäminen voi olla julkisuudelle tarjottu syötti, ja todellinen ratkaisu tulee yllätyksenä aivan toiselta suunnalta. Varsinainen yllätys olisi, ellei vuonna 2018 tulisi yllätyksiä, Mallinen päättää.
