Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen Timo Heinonen pitää tärkeänä, että hyvä työllisyyskehitys jatkuu myös ensi vaalikaudella. Päättyvällä hallituskaudella on maahan syntynyt jopa noin 140 000 uutta työpaikkaa ja työllisyys on noussut reilusti yli 72 prosenttia. Uudet työpaikat ovat syntyneet pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
– Yrittäjät ovat olleet tässä tärkeässä avainroolissa. Työpaikat syntyvät heidän toimesta ja nyt niitä on todellakin syntynyt. On uskallettu palkata ja työllistää. Meidän poliitikkojen tehtävä on vain luoda tälle hyvä toimintaympäristö ja tukea tätä esimerkiksi verotuksen ratkaisuin. Nyt olemme tässä onnistuneet ja tulokset puhuvat puolestaan, Timo Heinonen toteaa tiedotteessaan.
Hän puhui asiasta Hämeen Yrittäjägaalan yhteydessä Janakkalan Turengissa.
Työntekijöiden luottamus yrityksiin on myös noussut. Uuden työolobarometrin mukaan erityisesti pienissä yrityksissä työnantajan ja työntekijöiden välit ovat avoimet ja luottamukselliset.
– Kun tilanne on hyvä ja luottamus korkea niin silloin meidän tulee myös luottaa työntekijöihin ja työnantajiin. Olen pettynyt, että tällä vaalikaudella emme saaneet paikallista sopimista sille tasolle mille Kokoomus sen haluaa ja siksi tämä pitää tehdä nyt seuraavan hallituskauden alussa. Yrityksillä ja työntekijöillä pitää olla mahdollisuus halutessaan sopia muun muassa työajoista yhdessä paikallisesti, Heinonen kertoo.
Hän muistuttaa myös, että turha sääntely estää tällä hetkellä edelleen monen työpaikan synnyn.
Suomen reilusta 283 000 yrityksestä pieniä ja keskisuuria on jopa 99,8 prosenttia. Näistä alle kymmenen henkilöä työllistävien mikroyritysten osuus on 93,3 prosenttia. Pienimmät yritykset työllistävät jopa joka neljännen yksityisen sektorin työntekijöistä.
– Uudet työpaikat syntyvät pääosin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tähän vaikuttaa elinkeino- ja tuotantorakenteen muutokset kuten muun muassa palvelualojen kasvu. Työllistämisen kynnystä tulee edelleen madaltaa.
Yksinyrittäjien määrän kasvu selittää myös osaltaan henkilöstömäärän lisääntymistä mikroyrityksissä.
– Yksi iso asia missä vielä riittää tehtävää on vanhemmuuden kustannusten tasaamisen jatkaminen. Tässä teimme nyt ensimmäiset isot ratkaisut, kun
naispuolisen työntekijän perhevapaista aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia päätettiin tasata työnantajalle maksettavalla 2 500 euron kertakorvauksella, mutta vielä jäi tehtävää. Tasa-arvoisen työelämän eteen pitää jatkaa työtä. Meidän pitää tehdä suomalaisesta työelämästä kaiken kaikkiaan perheystävällisempi, Heinonen painottaa.
