Emeritusprofessorin mukaan tauti pitäisi tukahduttaa. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

THL:n emeritusprofessorin pysäyttävä viesti: Tässä Suomi meni vikaan

Koronatiedot maailmalta herättävät vaikeita kysymyksiä Suomen linjasta.

THL:n tutkimusprofessori emeritus Matti Jantusen mukaan hallituksen päätösten pohjana käytetyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön koronalaskelmat ja -suunnitelmat ovat pielessä.

Hän selvittää tästä löytyvässä pitkässä blogikirjoituksessaan Suomen koronatoimien takana mielestään olevia virheellisiä oletuksia sekä niistä johdettuja vääriä toimia. Jantunen summaa THL:n johtopäätösten perustuvan keskeisesti oletuksiin, joita ei ole avattu ja STM:n päätösten tavoitteisiin, jotka on kerta toisena jälkeen hämärretty.

Hänen mukaansa Suomen tilanne on silti tällä hetkellä hyvä, kiitos maaliskuun puolivälissä annettujen kontaktien rajoitus- ja eristysohjeiden.

–  Hallituksen ja STM:n asiantuntijaorganisaationa huomattavaa valtaa käyttänyt THL on kuitenkin kulkenut koko ajan Ruotsin epidemiajohtajan henkisessä talutuksessa ja nojannut tämän vuoksi vaarallisella tavalla harhaisiin uskomuksiin covid epidemian suhteen, Matti Jantunen kirjoittaa.

Hän tiivistää nämä uskomukset seuraavasti:

(i) viruksen tartuntakuolleisuus on tavallisen influenssaviruksen luokkaa; (ii) näkyvien tautitapausten takana piileskelee monikymmenkertainen määrä tunnistamattomia, kantajalleen harmittomia mutta silti tartuttavia tapauksia; (iii) covid epidemian tukahduttamisen haitat olisivat hyötyjä mittavammat ja ulottuisivat paljon pitemmälle tulevaisuuteen, ja em. syistä johtuen (iv) antamalla väestön hallitusti sairastaa epidemia, suojataan vähimmin kokonaisvahingoin väestö, talous ja laajasti koko yhteiskunta muutoin väistämättömiltä uusilta epidemian aalloilta.

Jantunen on yksi koronaviruksen tukahduttamisen puolesta Suomessa vedonneista tutkijoista ja asiantuntijoista.

– Olemme olleet äärimmäisen huolissaan siitä, mihin yllä kuvatut uskomukset ovat viemässä suomalaisten terveyden, kansalaisoikeudet ja elämän sekä Suomen talouden ja yhteiskunnan, hän toteaa.

Koronaviruksesta jatkuvasti valtavalla vauhdilla kertyvä uusi tutkimustieto ei Matti Jantusen mukaan näytä lainkaan vaikuttavan listattuihin virheellisiin uskomuksiin taudista tai niihin perustuviin päätöksiin.

– Yrityksemme tuoda päättäjille uutta tietoa ja vaikuttaa sen kautta olivat kuin puhumista pimeän talon massiiviselle tammiovelle.  Vielä pari viikkoa sitten päätetyt ja kesäkuussa toteutettavat rajoitusten purkupäätökset perustuivat edellä mainittuja uskomuksia toistavaan (Martti) Hetemäen työryhmän tilanneanalyysiin.

”Koronalaboratorio”

Matti Jantunen nostaa esimerkiksi koronan todellisuudesta Italian Nembron.

11 500 asukkaan kaupungin väestöstä valtaosa sairastui ja kaupunki suljettiin kahdeksi kuukaudeksi. Lopulta joka seitsemäskymmenes menehtyi koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen. Se on Jantusen mukaan enemmän kuin missään muualla maailmassa. Emeritusprofessori toteaa Nembrosta tulleen tahtomattaan ”elävä koronalaboratorio”.

Nembron epidemiaa on tutkittu runsaasti ja tuloksista on julkaistu lukuisia tieteellisiä artikkeleita, jotka Jantusen mukaan vahvistavat tai kumoavat useita koronaepidemiaan liittyviä olettamuksia.

– Ne osoittavat että väestötasolla koronasairaus todella tappaa 1-2 prosenttia kaikista tartunnan saaneista, että korkea tappavuus ei ole näennäistä, sitä ei voi selittää suurella piiloon jääneiden tartuntojen määrällä ja lopulta myös, että jos koronavirusta (SARS-CoV-2) vastaan voi syntyä laumaimmuniteetti ilman rokotetta, tautiin täytyy sairastua ainakin 60 prosenttia väestöstä, hän toteaa.

Matti Jantusen mukaan THL lähti maaliskuussa mallintamaan ja ohjaamaan koronavirustilannetta influenssaepidemiana, jonka tartuntakuolleisuus, eli IFR, on 0,04-0,2 prosenttia.

– Epidemia menisi ohi kuten aikaisemminkin ja tuottaisi väestölle laumaimmuniteetin, kunhan sairastuneiden määrä saavuttaisi 60 – 75 prosenttia väestöstä.  Tilanne pysyisi hallinnassa kunhan tehohoitokapasiteetti riittäisi vakavimpien keuhkokuumetapausten hoitamisen, hän summaa THL:n ajattelua.

Kun useita prosentteja diagnoosin saaneista alkoi kuolla meillä ja muualla, tarjosi THL Jantusen mukaan selitykseksi ”piilotartuntoja”.

Hän viittaa epidemian aikana usein toisteltuun oletukseen siitä, että tartunnan saaneita on todellisuudessa 20-30 kertaa enemmän kuin diagnosoituja tapauksia. Tässä ajattelussa valtaosa sairastaisi taudin vähäisin oirein tai oireettomasti, eikä kävisi lääkärillä, mutta levittäisi tautia kuitenkin muihin.

Muualta maailmalta tulleet synkät kuolintilastot alkoivat Matti Jantusen mukaan  huhtikuussa osoittaa, että THL:n olettama tartuntakuolleisuus oli ainakin kertaluokkaa liian alhainen.

– Julkaistujen väestötason tartuntakuolleisuusarvioiden (IFR) valtaosa on asettunut välille 0,7 – 2,3 prosenttia.  THL pitäytyi kuitenkin edelleen selityksessä, että kunhan tunnistamattomien tartuntojen määrät selviävät, ne osoittautuvat paljon muiden olettamia suuremmaksi.  Samalla pienenisi tartuntakuolleisuusarvio ja lähenisi laumaimmuniteetin edellyttämä taso.

Nembron esimerkki kaataa Matti Jantusen mukaan THL:n oletukset. Siinä missä vain 32 asukkaan olisi pitänyt kuolla, tuli kuolemia 194. 162 kuolleen erotus on 1,4 prosenttia kaupungin väestöstä. Tartuntakuolleisuuden minimiarvo oli siis Nembrossa 7-35 kertaa THL:n alun perin Suomelle olettamaa covid sairauden tartuntakuolleisuutta suurempi.

– Piiloon ei jäänyt ainoakaan tartunnan saanut, koska jokaisen, vauvasta vaariin oletettiin saaneen tartunnan.  Tällaista eroa italialaisten ja suomalaisten covid riskissä on hyvin vaikea uskoa, koska Pohjois-Italian väestö on meitä pitkäikäisempää ja heillä on vähemmän muun muassa sydän- ja verisuonitauteja sekä diabetesta kuin meillä.

Shokkitulos

Todellista sairastuneiden määrää on pyritty Suomessa selvittämään väestön vasta-ainetestauksella. Viime viikon lukujen perusteella tutkituista 1 504 näytteestä vain viidestä on löytynyt koronaviruksen vasta-aineita – siis 0,27 prosentissa.

HUS:n diagnostiikkajohtaja, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen kutsui matalaa tulosta viime viikolla ”katastrofiksi” laumasuoja-ajattelun kannalta.

– Tulos oli shokki THL:lle, mutta vastasi muualta maailmasta saatuja tuloksia.  Tartunnan oli saanut pääkaupunkiseudulla alle prosentti väestöstä ja muualla Suomessa epäilemättä vielä vähemmän.  Piilotartuntoja löytyi, mutta ne kaksin-kolminkertaistivat, eivät monikymmenkertaistaneet arviota tartunnan saaneiden määrästä, Matti Jantunen toteaa.

Hänen mukaansa laumaimmuniteettia tavoittelevien viimeiseksi oljenkorreksi jäi mahdollisuus, että siihen saattaisi sittenkin riittää jo vain 10-20 prosentin osuus sairastuneita. Nembro vei pohjan tältäkin toiveelta.

– Tartunnan saaneiden osuus väestöstä osoittautui siellä 60 prosentiksi, korkeimmaksi missään mitattuun. Tätä alemmalla tasolla laumaimmuniteettia ei siis ainakaan olisi odotettavissa.

Matti Jantunen pohtii Nembron ja naapurikaupunki Alzanon olevan mahdollisesti ainoat paikat maailmassa, jossa laumaimmuniteetti uutta koronavirusta vastaan on toteutunut. Hinta oli kuitenkin kova. Joka seitsemäskymmenes asukas menehtyi. Vakava sairaus voi myös jättää monille selvinneille pysyviä sisäelinvaurioita.

Painajaisskenaario

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusta on tämän tästä arvosteltu koronalinjan epäselvyydestä. Lanseerattu on ”testaa-eristä-jäljitä-hoida” -sanaparrella kuvattu hybridistrategia. Tätä ei Matti Jantusen mukaan ole kuitenkaan kovinkaan selvästi avattu.

Laumaimmuniteetin tavoite on mitä ilmeisimmin ainakin virallisesti suljettu pois, mutta niin on myös tukahduttaminen.

– Sanana hybridi tarkoittaa yhdistelmää, tässä tapauksessa laumasuojapolitiikan, joka edellyttää, että noin kaksi kolmasosaa suomalaisista sairastaa jollakin aikavälillä covid taudin, ja testaa-eristä-jäljitä-hoida -politiikan, jota on vuosisadat käytetty nimenomaan epidemioiden tukahduttamiseen. Yhdistelmä ei ole periaatteessa mahdoton: laumaimmuniteetti tukahduttaa epidemian, Matti Jantunen toteaa.

Tälle tulkinnalle on löytynyt tukea etenkin koronatoimien kasvoiksi nousseen THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salmisen lausunnoista sekä hallituksen koronatoimien pohjana olevasta alivaltiosihteeri Martti Hetemäen työryhmän raportista

Raportissa esimerkiksi todetaan, että tavoitteena on epidemian ”hallittu, muttei liian voimakas hidastaminen”. Mika Salminen on puolestaan varoittanut aiemmin, ettei epidemiaa saisi hidastaa liikaa, koska tämä voi hänen mukaansa johtaa ”vaikeaan paikkaan” syksyllä. Samansuuntaista varoitettiin myös taannoin STM:n tilannekatsauksessa.

Tämä on ollut omiaan ruokkimaan epävarmuutta siitä, pyritäänkö taudin leviäminen pysäyttämään vai yritetäänkö sitä vain hidastaa terveydenhuollon kantokykyä suojaten.

Jos Suomessa tavoitellaan jotakin muuta, kuin laumaimmuniteettia, olisi se Matti Jantusen mukaan kerrottava suomalaisille viimeistään nyt ennen merkittävää rajoitusten purkamista.

Hän esittää kirjoituksessaan pelkistetyn laskuharjoituksen tilanteesta, jossa tavoitteena on hybridistrategian mukaisesti tartuttaa yhden vuoden kuluessa oletettu laumaimmuniteetin vaatima osuus Suomen väestöstä, ja samalla testata, eristää, jäljittää ja hoitaa tartunnan saaneet ja sairastuneet.

Testata tulisi noin 100 000 näytettä päivässä, eristettyinä karanteeniin olisi joka päivä 126 000 suomalaista, jäljitettävänä olisi oletettavasti noin miljoona suomalaista samanaikaisesti. Kuolleita laskelmassa tulisi yhden prosentin kuolleisuusarviolla 33 000.

– Tulos on tietenkin absurdi, painajaisskenaario.  Mutta tämä ei johdu laskuvirheestä, joten se havainnollistaa tukahduttamiseen tarkoitetun testaa-eristä-jäljitä-hoida -politiikan ja laumasuojaa tavoittelevan epidemian jarruttamispolitiikan yhdistämisen mahdottomuuden.

Matti Jantunen muistuttaa, ettei talous ja muu yhteiskunta voisi tällaisessa tilanteessa normalisoitua, olisivat rajoitukset millaisia tahansa. Parhaassa tapauksessa immuniteetti saavutettaisiin hänen mukaansa vasta kun rokotekin on tulossa käyttöön ja pahimmassa tapauksessa ei koskaan.

Tukahduttaminen

Matti Jantunen listaa kirjoituksessaan esimerkkejä koronaviruksen tukahduttamisessa onnistuneista maista. Hän muistuttaa, ettei tukahduttaminen edellytä viruksen katoamista maailmasta tai sitä, etteikö uusia tapauksia tulisi. Jantusen mukaan riittää, että kaikki uudet tapaukset kyetään havaitsemaan nopeasti, tartuntaketjut eteen- ja taaksepäin jäljittämään, tartunnan mahdollisesti saaneet eristämään ja sairastuneet hoitamaan, ja että määrät pidetään niin alhaisina että ne eivät olennaisesti vaikuta yhteiskuntaan.

– Tukahduttamisstrategian tavoite on päästä nopeasti eroon kalliista ja summittaisista massarajoituksista ja siirtyä kohdennettuihin ja lyhytaikaisiin yksilörajoituksiin.

– Massarajoitukset puuttuvat syvästi kansalaisten perusoikeuksiin ja vapauksiin ja me maksamme niistä käsittämättömän korkeaa inhimillistä, sosiaalista, taloudellista ja yhteiskunnallista hintaa. Kuitenkin meillä Lännessä suhtaudutaan äärimmäisen torjuvasti nimenomaan yksilörajoituksiin, emeritusprofessori kummeksuu.

Matti Jantusen mukaan Suomessa on palattu lähtöruutuun.

– Mihin päämäärään hallitus hybridistrategiallaan pyrkii? Tietääkö hallitus sitä itse? Jos ei, niin kuka sen tietää? Kuka ja missä siitä päättää? Epidemian tarkoituksellisella tukahduttamatta jättämisellä ja säästöliekillä polttamisella voi olla vain yksi järjellinen tavoite, laumaimmuniteetti. Jos tavoite on jokin toinen, suomalaisilla on oikeus kuulla se pääministerin suusta, siis niin, että ne asiantuntijat, joita hallitus toistamiseen julistaa hyvin tarkalla korvalla kuuntelevansa eivät sitä seuraavana päivänä kumoa tai vesitä, hän toteaa.

Jantunen toteaa epidemian tarkoituksellisen pitkittämisen ylläpitävän hallituksen julkisuushegemoniaa, poikkeusoloja sekä kansalaisten pelkoja toimeentulosta, tulevaisuudesta ja elämästä.

– Se myös keskittää kulttuuritarjontaa, rajoittaa olennaisesti kansalaisten oikeutta yrittämiseen, yhdistystoimintaan ja uskonnon harjoitukseen – kaikki perustavia kansalaisoikeuksia – sekä mahdollistaa hallitukselle uusien etuisuuksien luomisen ja niiden jakamisen, hän jatkaa.

Yhdessä kaikki tämä muodostaa professorin mukaan kertaluokkia suuremman vallankäytön ja ”isoveli valvoo” -vaaran kuin esimerkiksi tartunnan saaneiden seuranta kännykkäsovelluksen avulla Aasian malliin.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt