Lääkäriliiton mukaan lääkärien työn sisältöä terveyskeskuksissa on korjattava niin, että he voivat keskittyä potilaiden hoitoon. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

”Terveyskeskukset pahassa kriisissä – viiden vuoden päästä ei pelastettavaa”

Lääkäriliiton mukaan kansalaiset hylkäsivät terveyskeskukset, koska korjausyritykset vain pahensivat tilannetta.

Lääkäriliiton mielestä terveyskeskusjärjestelmä on historiansa pahimmassa kriisissä, eivätkä terveyskeskukset voi odottaa enää laajempaa järjestelmäuudistusta. Vaikka peruspalveluiden kehittämistä ja eriarvoisuuden vähentämistä on pidetty virallisina tavoitteina 20 vuotta, kehitys on kulkenut päinvastaiseen suuntaan.

Liiton mukaan taloudelliset panostukset perusterveydenhuoltoon ovat viime vuosina jopa vähentyneet, vaikka palvelujen tarve on kasvanut väestön ikääntyessä. Uusia tehtäviä on siirretty terveyskeskuksiin, mutta sinne ei ole palkattu lisää lääkäreitä. Sen seurauksena terveyskeskusten kokenein lääkärikunta on alkanut äänestää jaloillaan.

– Monet korjausyritykset ovat vain pahentaneet tilannetta: sen sijaan että olisi parannettu lääkäreiden mahdollisuuk­sia hoitaa potilaita, potilaiden hoitoa on pyritty siirtä­mään pois lääkäreiltä. Tilanne ei tyydytä potilaita eikä lääkäreitä. Seurauksena on, että suuri osa kansalaisista on hylännyt terveyskeskukset. Tilalla on eriarvoisuutta ylläpitävä ja verorahoitteisen mallin uskottavuutta nakertava kahden kerroksen malli, jossa hyvätuloi­simmat maksavat palvelunsa itse, Lääkäriliitto toteaa kannanotossaan.

Lääkäriliiton mukaan julkiset hyvinvointipalvelut tarvitsevat perinpohjaista rahoitus­ ja järjestämisuudistusta. Liitto esittää, että laajan sote-­uudistuksen sijaan pitäisi ensi vaihees­sa yhdistää terveyspalvelujärjestelmä ja siihen tiiviisti liittyvät sosiaalipalvelut. Uudistuksessa toteutettaisiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä niihin keskeisesti liittyvien sosiaalipalveluiden järjestämisen integraatio.

Palvelusetelit käyttöön nopeasti ja mikroyrittäjyyttä

Liiton mukaan keskeinen ongelma on terveyskeskuksen lääkärille pääsyn hitaus. Viikossa hoitoon pääsee vain noin 40 prosenttia väestöstä. Yli kuukauden odotusajat koskevat jopa viidennestä väestöä.

Lääkäriliitto esittää, että perusterveydenhuollon viikon hoitotakuu toteutetaan nopeasti. Hoitotakuu tarkoittaisi lääkärille pääsyä kiireettömissä asioissa hoidontarpeen arvi­oinnin jälkeen.

– Terveyskeskusten lääkärien työtehtäviä ja työoloja kehitetään niin, että lääkärille pääsy on mahdollista ja tarvittavat lisälääkärit saadaan rekrytoitua muualta terveydenhuollosta. Lisäksi rakennetaan nopeasti palvelu­setelimalli, joka mahdollistaa markkinaehtoisen palvelutuotannon käytön tarvittaessa niin, että se aidosti tukee perusterveydenhuollon tavoitteita ja toimivuutta.

Lääkäriliitto ehdottaa, että lisäksi kokeillaan kansainvälisten kokemusten perusteella toimivia malleja lisätä joustavuutta ja mikroyrittäjyyttä perusterveydenhuollon palvelutuotannossa.

Ei pidä säätää uutta tapaa estää lääkärille pääsyä

Lääkäriliiton mukaan potilaat ovat aina arvostaneet pitkäaikaisia, henkilö­kohtaisia hoitosuhteita. Hoidon jatkuvuus tehostaa toimintaa, parantaa hoidon laatua ja säästää kustan­nuksia.

– Hoidontarpeen arviosta ei tule säätää jälleen uutta tapaa estää potilaan pääsyä lääkärin vastaanotolle terveyskeskuksissa. Pitkäaikaiset potilas­lääkärisuhteet turvataan vähin­tään pitkäaikaissairauksia omaaville potilaille, liitto linjaa.

Huolimatta kasvavasta työikäisten lääkärien määrästä ja terveyskeskusten työpaineesta terveyskeskuk­sessa virkasuhteessa työskentelevien lääkärien määrä ei ole juuri lisääntynyt.

– Kokeneita terveyskeskuslääkäreitä on siirtynyt muihin työtehtäviin kohtuuttoman työkuor­man vuoksi ja tehtävät on täytetty sijaisilla. Tämän kierteen nopea katkaiseminen on välttämätöntä, mikäli terveyskeskukset halutaan pelastaa.

Liiton mukaan lääkärien työn sisältöä on korjattava niin, että he voivat keskittyä potilaiden hoitoon. Se edellyttää riittä­vän avustavan henkilökunnan palkkaamista. Lisäksi on luovuttava sellaisista lääkärin työhön kasautuneista tehtävistä, jotka joko eivät edellytä lääkärin koulutus­ta ja osaamista tai jotka muuten ovat tarpeettomia, kuten erilaiset todistamiset, tilastoimiset ja päällekkäiset kirjaamiset.

Lisäksi terveyskeskuksiin pitäisi perustaa yleislääketieteen erikoislääkärin virkoja, joiden pätevyysvaatimuksena on yleislääketieteen erikoislääkärin tutkinto.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt