Kuopion yliopistollisen sairaalan julkaisemien tietojen mukaan Suomen teho-osastoilla oli 14. syyskuuta mennessä hoidettu yhteensä 984 koronapositiivista potilasta.
Sairaalahoidon tarve oli suurinta epidemian alussa keväällä 2020 ja tämän vuoden maaliskuussa. Viime viikkoina teho-osastoilla on ollut suunnilleen saman verran potilaita kuin viime vuoden loka–joulukuussa.
Tehohoitoon joutuneista 64 prosenttia on ollut miehiä, eikä sukupuolijakauma ole juurikaan muuttunut pandemian aikana. Potilaiden keski-ikä on ollut 57 vuotta. Päättyneiden tehohoitojaksojen keskimääräinen pituus on ollut 11 vuorokautta.
Tehohoidossa olleista 13 prosenttia on menehtynyt teho-osastolla ja 16 prosenttia kyseisen sairaalahoitojakson aikana.
Keväästä 2021 lähtien aiempaa suurempi osa tehohoitoa tarvinneista ei ole kärsinyt muista pitkäaikaissairauksista. Viime kevääseen mennessä ylipainoisia on ollut 86 prosenttia tehohoitoa tarvinneista potilaista.
– Ylipaino altistaa koronainfektion vaikealle muodolle. Tehohoitoa vaativa Covid-19-tauti voi kuitenkin ilmaantua myös ihmiselle, jolla ei ole pitkäaikaissairauksia eikä lihavuutta: noin neljännes kaikista COVID-19-tehohoitopotilaista on ollut henkilöitä, joilla ei ole mitään CCI-luokitteluun sisältyvää pitkäaikaissairautta ja joiden BMI on alle 30 kg/m, KYS:n tilannekuvaraportissa todetaan.
Täysi rokotesarja antaa hyvän, mutta ei täydellistä suojaa
Tähän mennessä tehohoitoon on Suomessa joutunut kymmenen henkilöä, jotka ovat sairastuneet täydestä rokotesarjasta huolimatta. Kaikki heistä ovat olleet yli 60-vuotiaita.
Tehohoidon tarve on ollut harvinaista, sillä kahden annoksen saaneita on noin 3,2 miljoonaa henkilöä.
KYS:n mukaan on tärkeää tiedostaa, että yksi rokoteannos ei vielä anna vahvaa suojaa vakavaa taudinkuvaa vastaan. Yhden rokotuksen jälkeen tehohoitoon on joutunut koronainfektion vuoksi 41 henkilöä, joiden joukossa on myös nuorempia ihmisiä.
Tehohoitoon joutuneista vain prosentti on ollut täyden rokotussuojan saaneita ja 5,2 prosenttia yhden tai kaksi annosta saaneita.
Raportissa arvioidaan, että paikallisten epidemiaryppäiden myötä yksittäisten sairaaloiden kuormitus voi nousta jatkossakin kovaksi.
– Pidemmällä ajanjaksolla tehohoidon tarpeeseen vaikuttaa olennaisesti epidemian eteneminen rokotussuojaa vailla olevassa väestössä. Jos rokottamattomien osuus väestöstä pysyy merkittävänä ja epidemia leviää tämän väestönosan keskuudessa, tehohoidon tarve voi kasvaa huomattavasti, KYS toteaa.
