Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, taloustieteen professori Jouko Vilmunen kritisoi kovin sanoin Sanna Marinin (sd.) hallituksen kehysriihessä sopimia työllisyystoimia.
– Olen todella pettynyt. Hallitus osti halvalla rahalla sovun. Julkisen talouden ongelma on pitkän aikavälin kestävyysongelma, jonka ratkaisuja taas lykätään, Vilmunen sanoo Talouselämälle (TE).
Hallitus julkisti torstaina kehysriihen yhteydessä listan työllisyystoimista ja kertoi tavoittelevansa niiden avulla 40 000–44 500 lisätyöllistä.
Valtiovarainministeriön (VM) virkamiehet arvioivat perjantaina työllisyyspäätöksien tuovan vain 11 000 uutta työllistä Suomeen.
Vilmunen on samoilla linjoilla valtiovarainministeriön kanssa.
– Hallituksen arvio on kunnallisvaalitekniikkaa. Ihan sama vaikka luvattaisiin 100 000 työllistä, jo ne lykätään vuoteen 2035. Ei niillä ole mitään merkitystä, Vilmunen toteaa.
TE:n mukaan hallituksen kehysriihipäätösten takia Suomi ottaa vuonna 2022 velkaa arviolta 7,6 miljardia euroa ja vuonna 2023 noin 8,9 miljardia euroa.
Vilmunen korostaa Suomen talouden ennusteiden viittaavan siihen, että kasvu heikentyy pidemmällä aikavälillä. Sitä myöten myös Suomen veronmaksukyky heikkenee. Samalla työikäinen väestö pienenee ja terveys- ja hoivamenot kasvavat.
Hänen mukaansa seuraukset voivat olla vakavia.
– Olemme törmäyskurssilla. Edessä ovat joko valtavat menoleikkaukset tai valtavat veronkorotukset.
– Jossain vaiheessa korot lähtevät nousuun. Jos velkaantuminen kasvaa edelleen, siitä tulee iso lasku Suomelle, Vilmunen sanoo.
