Verkkouutiset

Tästä syystä Suomi ei tarvitse EU:n koronatukea

Ekonomistin mukaan pienen maan pääsy rahoitusmarkkinoille sulkeutuu helpommin kuin suuremman.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ainakaan suoraan rahoituskustannusmielessä Suomen valtiolla ei ole tarvetta EU-tason avulle koronakriisissä, arvioi Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.

– Suomi saa tällä hetkellä markkinoilta rahaa lyhyemmillä valtionlainoilla halvemmalla kuin yhteisten velkakirjojen liikkeeseenlaskijat. Pidemmissä lainoissa Suomen rahoituskustannukset eivät eroa merkittävästi eurobondeista, von Gerich kirjoittaa blogissaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Keskustelu eurobondeista eli euroalueen yhteisistä velkakirjoista käy taas kuumana.

– Samalla monet unohtavat, että monia eurobondeihin verrattavia rakenteita on jo olemassa, von Gerich muistuttaa.

Velkakriisissä luotiin Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismi (EVM). Euroopan investointipankki (EIP) on ollut olemassa jo pitkään. Lisäksi Euroopan unioni hakee velkaa markkinoilta, vaikkakin sen velkamäärät ovat melko pieniä.

– Koronakriisin hoidossa hyödynnetään neljästä mainitusta yhteisten velkakirjojen liikkeeseenlaskijoista kaikkia muita paitsi ERVV:tä, von Gerich kertoo.

EIP auttaa pääosin yrityksiä, mutta EVM ja EU kanavoivat rahaa suoraan valtiolle. EVM tarjoaa luottoa apua tarvitseville euromaille, koronakriisissä myös ilman tiukkaa ehdollisuutta, jos luotto käytetään suoraan koronakriisistä johtuviin kasvaneisiin terveydenhuoltomenoihin. EU:n kautta rahoitettava SURE-mekanismi puolestaan tarjoaa apua työllisyydenhoitomenoissa.

– Suomen kaltainen pieni maa hyötyy kuitenkin erilaisten turvaverkkojen olemassaolosta. Esimerkiksi Suomen kokoluokkaa oleva Irlanti oli ennen finanssikriisiä parhaan luottoluokituksen maiden kerhossa, mutta joutui nopeasti turvautumaan ulkopuoliseen apuun kriisin iskettyä.

– Pienen maan pääsy kansainvälisille rahoitusmarkkinoille sulkeutuu kriisitilanteissa helpommin kuin suuremman valtion. Suomi on tällä hetkellä enemmän auttajien joukossa, mutta aina näin ei välttämättä ole. Suomenkin julkisen talouden haasteet olivat mittavat jo ennen korona-aikaa.

Von Gerichin mukaan hyvin suunnitelluilla tukirakenteilla voidaan pienentää koko euroalueen riskejä.

– Koronakriisi on jo tuonut ainakin yhden uuden tukimekanismin, SURE-mekanismin. Lisää on tulossa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)