Venäjä on keskittänyt joukkoja Ukrainan lähialueille. LEHTIKUVA / AFP Vasily Maximov

Venäjän tavoitteena voi olla maayhteys Krimille

Asiantuntijoiden mukaan sotilasoperaatio ratkaisisi miehitetyn alueen vakavan vesiongelman.

Venäjä on viime viikkoina sijoittanut asevoimiaan Ukrainan rajan lähelle. Joukkojen siirrot ovat olleet näkyviä, ja sosiaalisessa mediassa on ollut runsaasti materiaalia länttä kohta suuntaavista panssarisaattueista ja ilmakuvia tilapäisistä armeijan leireistä.

Syyt näin näkyvän liikekannallepanon takana ovat kuitenkin epäselvät, kertoo CNN.

Yhdysvaltojen mukaan Venäjällä on nyt enemmän joukkoja Ukrainan läheisyydessä kuin koskaan sitten vuoden 2014, jolloin maa miehitti Krimin niemimaan. Puolustusministeri Sergei Shoigu on lisäksi ilmoittanut ylimääräisistä sotaharjoituksista, kun taas presidentin kanslian varapäällikkö Dmitri Kozak on varoittanut, että Venäjä tulisi ”auttamaan” Itä-Ukrainan väestöä, mikäli tarve vaatii.

Spekulaatiot Kremlin tavoitteista vaihtelevat.

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan Venäjä haluaisi lähettää Ukrainan separatistialueille ”rauhanturvajoukkoja”, ja käytännössä liittää alueen itseensä. Kriitikot ovat kuitenkin huomauttaneet, että Venäjän hyöty tällaisesta operaatiosta jäisi laihaksi. Seurauksena olisi todennäköisesti lisää länsimaiden sanktioita.

Toiset uskovat, että Venäjän lopullinen tavoite on saada maayhteys Krimin ja Itä-Ukrainan välille. Tämä ratkaisisi samalla Krimin vesiongelman: Venäjän miehityksen jälkeen Ukraina sulki Dnepr-joelta Krimille juomavettä kuljettavan kanavan, jonka jälkeen käyttövesi on täytynyt tuoda Venäjältä. Tämä on johtanut veden säännöstelyyn ja yleiseen elintason laskuun.

Ongelmana kuitenkin on, että maayhteyden luominen vaatisi useiden suurien maa-alueiden sekä useiden isohkojen kaupunkien, kuten Mariupolin ja Melitopolin miehittämistä. Venäjän armeija olisi altis Ukrainan asevoimien vastahyökkäyksille, eikä paikallinen siviiliväestö suhtautuisi miehittäjään kovinkaan ymmärtäväisesti.

Voi olla, että Venäjälle paras vaihtoehto on pitää kovaa meteliä, uhkailla Ukrainaa ja länsimaita sekä toivoa, että sapelinkalistelu johtaa jonkinlaiseen neuvoteltuun ratkaisuun. Tämä nojaa oletukseen, että Kreml kykenee laskemaan, että sodan eskaloituminen ei olisi sen kannalta suotuisa vaihtoehto.

Asiantuntijoiden mukaan pahimmassa tapauksessa presidentti Vladimir Putin voi ajatella, että tilaisuus hyökkäykseen olisi liian hyvä jättää käyttämättä. Toinen vaihtoehto on, että konflikti kuumentuisi eturintamalla vahingossa. Tällaiset virhearviot voivat johtaa suursotaan, jota yksikään osapuoli ei toivo.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt