Yhdysvaltain väistyvä presidentti Donald Trump lähtee tänään Valkoisesta talosta. Valta siirtyy presidentti Joe Bidenille.
Asiantuntijoiden mukaan maailma on muuttunut vaarallisemmaksi Trumpin presidenttikauden aikana, kertoo CNN.
Yhtenä syynä oli Trumpin päätös vetää Yhdysvallat pois Iranin ydinsopimuksesta vuonna 2018. Ennen USA:n poisvetäytymistä Iran noudatti sopimusta, jonka mukaan Teheran suostui rajoittamaan rikastettua uraanivarastoaan ja laskemaan rikastusastettaan. Vastineeksi talouspakotteita höllennettiin. Sittemmin Iran on jatkanut sopimusta edeltänyttä toimintaansa.
Trumpin hallinnon maksimaalisen paineen kampanja uusine pakotteineen ei kuitenkaan ole onnistunut painostamaan Irania rajoittamaan ydin- ja ohjusohjelmiaan.
Iran on saanut vipuvartta edessä oleviin neuvotteluihin Joe Bidenin hallinnon kanssa. Sekä Iran että Yhdysvallat haluavat säilyttää sopimuksen. Bideniin kohdistuu paineita käsitellä myös Iranin ballististen ohjusten ohjelmaa. Iran on ilmoittanut, että se ei neuvottele ydinsopimuksen ehtoja uudestaan ja suostuu noudattamaan sopimusta vain siinä tapauksessa, että USA höllentää pakotteita.
International Crisis Group -ajatushautomon Lähi-idän ohjelmajohtaja arvioi neuvotteluiden olevan vaikeat.
– Kaiken tämän seurauksena Iranin reagointi kiihdytti väkivaltaa Lähi-idässä siihen pisteeseen asti, että näimme muutamia välikohtauksia, jotka olisivat voineet yltyä erittäin vaarallisiksi yhteenotoiksi. Meillä kävi tuuri, koska näin ei käynyt. Mutta tässä oli kyse onnesta, Joost Hiltermann sanoo.
Pohjois-Korea
Iranin tapaan myös Pohjois-Korea on vahvistanut Trumpin kaudella neuvotteluasemiaan Yhdysvaltain kanssa.
Pjongjang esitteli viime viikolla puoluekokouksen yhteydessä uusia ballistisia ohjuksia ja kertoi ydinaseiden vahvistamisesta.
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-unin onnistui hankkia kolme tapaamista presidentti Trumpin kanssa. Keskustelut johtivat taukoon Pohjois-Korean ohjusten testauksessa, mutta merkittävää edistystä ydinaseiden rajoittamisessa ei tapahtunut.
Toistaiseksi ei ole tiedossa, mitä Biden aikoo tehdä Pohjois-Korean suhteen.
Venäjä
Yhdysvaltain ja Venäjän välillä on tällä hetkellä voimassa vain yksi ydinaseita rajoittava sopimus eli uusi Start -sopimus, joka päättyy helmikuussa.
Uusi Start -sopimus koskee strategisten mannertenvälisten ydinohjusten määrää ja valvontaa. Jos sopimus irtisanotaan, voimassa ei ole yhtään ydinaseita rajoittavaa sopimusta.
Sekä USA että Venäjä ovat ilmaisseet halukkuutensa jatkaa sopimusta. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole tiedossa, miten pitkäksi aikaa ja millä ehdoilla sopimusta jatkettaisiin.
Myös Venäjän disinformaatiokampanjat ja kyberhyökkäykset nähdään uhkana. Venäjä pyrkii levittämään tällä tavalla vaikutusvaltaansa maan ulkopuolella. Tämä nähtiin todelliseksi ongelmaksi viimeistään vuonna 2016, kun Yhdysvaltain tiedustelupalvelut totesivat Venäjän sekaantuneen presidentinvaaleihin.
– Venäjällä ajatus informaatio- ja tietosodankäynnistä on vakiintunut hyvin jo Neuvostoliiton alkuajoista lähtien. Nyt käynnissä oleva kybersodankäynti on vain sen moderni versio. Venäläiset ovat kehittäneet sitä ja osaavat sen hyvin, sanoo Royal United Services Institute -ajatushautomon tutkija Emily Ferris.
Kiina
Trumpin hallinto ei ole onnistunut hidastamaan Kiinan aggressioita eikä sen poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen mahdin kasvamista. Kiinalla on useita kiistoja Intian, Taiwanin, Japanin ja Hongkongin kanssa.
Yhdysvallat on pitänyt esillä ihmisoikeuskysymystä kovaksikin yltyneissä keskusteluissa kiinan kanssa, mutta tulosta ei ole syntynyt. Uiguurivähemmistön kohtelu Kiinan Xinjiangissa on nähty suurena ongelmana.
George Washingtonin yliopiston tutkija Sharon Squassoni katsoo, että Bidenin hallinnon pitäisi palata vahvemmin perinteisen diplomatian tielle elvyttääkseen ja parantaakseen maiden kärjistyneitä suhteita.
– Bidenin pitäisi käyttää ulkopoliittista osaamistaan hyväkseen ja tehdä yhteistyötä Venäjän ja Kiinan kaltaisten maiden kanssa sen sijaan, että hän asemoisi Yhdysvallat niitä vastaan, Squassoni sanoo.
