Taloussanomien mukaan lentoasemia ylläpitävä Finavia pelkää sitä, että Helsinki–Vantaan asema Aasian ja Euroopan välisenä liikenteen solmukohtana heikkenee.
Finavian toimitusjohtajan Kimmo Mäen mukaan kaikki tämä heijastuu suomalaiseen liike-elämään.
– Pelkästään Helsinki–Vantaalla työskentelee 20[nbsp]000 ihmistä, mutta vaikutuksia aseman heikentymisellä olisi myös muualla työskentelevään 140[nbsp]000 matkailualan työntekijään ja epäsuorasti myös kansainvälisten yritysten toimintaedellytyksiin Suomessa, Mäki sanoo.
Tällä hetkellä Helsinki–Vantaan osuus Euroopan ja Aasian välisestä liikenteestä on noin kolme prosenttia ja se kilpailee muiden solmukohtien kanssa. Näitä ovat muun muassa Dubai, Doha, Istanbul ja Abu Dhabi, joiden osuus vaihtomatkustajaliikenteestä on noussut lähes 40 prosenttiin sekä Pohjois-Euroopan solmukohdat kuten Moskova, Kööpenhamina, Frankfurt, München ja Amsterdam.
– Sitten kun liikenne alkaa pikkuhiljaa palautua ja korona alkaa olla hoidossa, emme saisi jäädä palautumisessa jälkeen. Jos käy niin, että Suomi tulee jälkijunassa silloin, kun markkinoiden uusjako tapahtuu, riskinä on, että takamatka on vaikeaa kiriä kiinni, Mäki sanoo Taloussanomille.
Hänen mukaansa on mahdollista, että Suomi menettää tähän mennessä tehdyn työn niin Helsinki–Vantaan kauttakulkuliikenteen, kuin koko maan matkailunkin suhteen.
Suomen lentoliikenne laahaa muuta Eurooppaa jäljessä Mäen mukaan ainakin kahdesta syystä. Suomen matkustusrajoitukset ovat monia muita maita tiukemmat ja Suomen lentoliikenne on muuta Eurooppaa enemmän riippuvainen koronakriisistä kärsineestä Aasian vaihtomatkustusliikenteestä.
Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner puolestaan totesi viime sunnuntaina Ylelle, että kevääseen mennessä yhtiön pitää päästä jälleen lentämään kilpailijoiden tahtiin tai Finnair ei ehkä palaa entiselleen.
– Jos meillä on edelleen keväällä tiukemmat matkustusrajoitukset kuin muualla, menetämme pysyvästi markkinoita, jolloin Finnairista tulee nykyistä pienempi lentoyhtiö, hän sanoi.
