Kirjoittajien mukaan rahastosta pääsisi eroon ainoastaan eroamalla EU:sta. LEHTIKUVA / AFP Kenzo Tribouillard

Taloustieteilijä: En ole koskaan kokenut tällaista halveksuntaa

Tuomas Malisen mukaan pääministeri ei suostu keskustelemaan EU:n elvytysrahaston vaikutuksista.

Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti, GnS Economicsin toimitusjohtaja Tuomas Malinen on sitä mieltä, että Suomessa ei ole sijaa kriittisille puheenvuoroille.

– Hallituksemme, tukijoineen, on varmistanut sen, Tuomas Malinen kirjoittaa Twitterissä.

Malinen on haastanut pääministeri Sanna Marinin (sd.) keskusteluun elpymisrahaston vaikutuksista, sillä hänen mielestään Marin on vältellyt keskustelua aiheesta kesästä lähtien.

– En ole koskaan Suomessa kokenut tällaista halveksuntaa asiantuntemusta kohtaan, Malinen kertoo.

Malinen on kirjoittanut yhdessä muun maussa valtionvarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston entisen ylijohtajan Peter Nyberg ja Suomen Pankin rahoitusmarkkina- ja tilasto-osaston entisen osastopäällikön Heikki Koskenkylän kanssa tietopaketin EU:n elpymisrahastosta.

Rahastosta pitäisi järjestää kansanäänestys

Kirjoittajien mukaan rahasto muuttaa EU:n toimintaa perustavalla tavalla ja sitoo Suomen vuosikymmeniksi ja mahdollisesti pysyvästi EU:n laajuiseen tulonsiirtounioniin.

– Käytännössä EU:n suunnan muuttuessa näin radikaalisti rahastosta pitäisi järjestää kansanäänestys. Vähintäänkin rahastosta pitäisi käydä perusteellinen faktapohjainen poliittinen keskustelu eduskunnassa, jonka jälkeen siitä päätettäisiin perustuslakivaliokunnan määräämällä enemmistöllä, tietopaketin kirjoittajat näkevät.

Koska rahasto luodaan tavallisella EU-asetuksella, se sitoo jokaista jäsenmaata niin kauan kuin asetus on voimassa ja maa on EU:n jäsen.

Kirjoittajien mukaan rahastosta ei voi erota sen jälkeen, kun se on perustettu ja sen rahoitus on hyväksytty kansallisessa parlamentissa.

– Ero rahastosta olisi mahdollista vain EU-eron yhteydessä, jolloin eroavalta maalta joka tapauksessa vaadittaisiin jo tehtyjen sitoumusten hoitamista, kuten Britannialta Brexitin tapauksessa.

Rahasto kannustaa vaatimaan lisää tulonsiirtoja

Kirjoittajien mielestä rahasto ei ilman vahvaa ehdollisuutta ratkaise euroalueen perusongelmaa, joka on Italian ja Espanjan julkisen velan kestämätön taso.

– Rahasto vain kannustaa näitä maita vaatimaan jatkossa lisää tulonsiirtoja. Tämä kasvattaa huomattavasti todennäköisyyttä, että rahastosta tulee pysyvä osa EU:ta.

Heidän mukaansa elvytysrahasto muuttaa EU:n toimintaperiaatteita. Se lisää EU-jäsenmaiden yhteisvelkaa ja niiden välisiä tulonsiirtoja.

Kirjoittajat ennakoivat, että edessä on lisää kriisejä, jotka käytettäneen rahaston käyttöiän pidentämiseen ja laajentamiseen.

– Rahastoa tultaisiin hyvin todennäköisesti käyttämään myös jatkossa, eli siitä tulisi pysyvä osa EU:ta.

Rahastosta eroon vain eroamalla EU:sta

Jos rahastolle hyväksytään rahoitus eduskunnassa, kirjoittajien mukaan Suomi pääsisi siitä eroon ainoastaan eroamalla EU:sta.

– Maksuista emme välttämättä pääse eroon edes silloin, koska olisimme niihin eduskunnan päätöksellä sitoutuneet, kirjoittajat näkevät.

Käytännössä rahastosta eroaminen vaatisikin sekä EU-eron että maksukyvyttömäksi julistautumisen.

Kirjoittajat toteavat, että vaikka rahasto syntyy asetuksella ja jäsenmaiden määräenemmistön kannatuksella, vaatii päätös sen rahoittamisesta jäsenmaiden yksimielisyyttä ja siten jokaisen maan parlamentin hyväksynnän.

– Jos yksikin jäsenmaa kieltäytyy rahaston rahoittamisesta, rahasto ei voi ottaa yhteisvastuullista velkaa, kirjoittajat toteavat.

 

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt