Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n pääekonomisti Penna Urrilan mielestä talousennusteessa kiinnitetään usein huomio yhteen ainoaan lukuun – lähinnä ennusteeseen kuluvan vuoden bruttokansantuotteen kasvusta. Hänen mukaansa desimaalin tarkkuudella annetut arviot talouden kasvusta eivät kuitenkaan ole normaalitilanteessa kovinkaan kiinnostavia.
Valtiovarainministeriön keskiviikon ennusteessa luku on miinusmerkkinen ja rankasti. Talouden uskotaan supistuvan 5,5 prosenttia. Synkimmässä arvioissa romahdus olisi peräti 12 prosenttia. Epävarmuudet ovat suuria ja paljon on kiinni koronakriisin ja rajoitustoimien kestosta.
– Koronakriisi on nyt hävittänyt ennusteista desimaalit, ainakin kuvaannollisesti – kuten jo maaliskuun alussa blogissani arvelin. Nyt puhutaan siitä, supistuuko Suomen talous 5, 7 vai 10% vaiko vieläkin enemmän, Penna Urrila kirjoittaa Twitterissä.
Tämäkään ei ole hänen mukaansa kaikkein kiinnostavinta. Parhaimmillaan talouskurjuudesta voidaan nousta nopeastikin.
– Yhden vuoden syväkin talouden kuoppa voisi jäädä vain kuriositeetiksi historiankirjoihin, JOS pääsisimme nopealle eli V-kirjaimen muotoiselle kasvu-uralle koronan jälkeen. Tässä VM on paljon synkempi kuin IMF toissa päivänä, Urrila huomauttaa.
Valtiovarainministeriö arvioi Suomen talouden kasvavan sekä 2021 että 2022 vain 1,3 prosenttia vuodessa. Urrilan mukaan vauhti on karkeasti sama kuin ennen koronakriisiä odotettiin. IMF puolestaan ennustaa ensi vuodelle peräti 3,1 prosentin kasvua, eli koronakuoppaa kurottaisiin jo selkeästi kiinni.
Penna Urrila kysyy, millaiseen maailmaan siirrymme, kun epidemia alkaa väistyä.
– Kuinka moni yritys on edelleen olemassa valmiina uuteen alkuun? Kuinka paljon pysyviä muutoksia korona jättää yrityskenttään, kulutustottumuksiin (matkailu!), talouspolitiikkaan?
– Tätä ei kukaan tiedä varmaksi, ja skenaarioita on monta. Oikealla politiikalla voimme kuitenkin minimoida vahinkoja niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Koronan leviämistä finanssimarkkinoille tulee estää kv-toimin tehokkaasti, ja tässä on toistaiseksi onnistuttu kohtuudella.
Elinkelpoisten yritysten pitäminen hengissä riittävin tukitoimin voi Penna Urrilan mukaan turvata työpaikkojen säilymistä ja talouden iskukykyä uuden nousun alkaessa.
– Paljon hyviä päätöksiä on tehty, mutta poikkeustilan pitkittyessä nekään eivät riittäisi, hän arvioi.
Urrilan mielestä olisi myös tärkeää pystyä keventämään talouden sulkutilaa heti, kun epidemia sen suinkin sallii.
– Epätietoisuus kestosta aiheuttaa tällä hetkellä valtavan ennustehaarukan. Ja pitkittyessään poikkeustilalla olisi myös suuret inhimilliset vaikutukset esimerkiksi moniin lapsiin
Ajatuksiani talouden ennustamisen vaikeudesta – koronatilanteen ja tämänpäiväisen VM:n ennusteen innoittamana (ketju).
Usein talousennusteessa kiinnitetään huomio yhteen ainoaan lukuun, lähinnä kuluvalle vuodelle ennustettuun BKT:n kasvuun 1/
— Penna Urrila (@peurrila) April 16, 2020
VM arvioi Suomen talouden kasvavan sekä 2021 että 2022 vain 1,3 % eli karkeasti samaa vauhtia kuin ennen koronakriisiä odotettiin. IMF ennustaa ensi vuodelle peräti 3,1 % kasvua eli koronakuoppaa kurottaisiin jo selkeästi kiinni 6/
— Penna Urrila (@peurrila) April 16, 2020
Ja kotimaassa elinkelpoisten yritysten pitäminen hengissä riittävin tukitoimin voi turvata työpaikkojen säilymistä ja yleensäkin Suomen talouden iskukykyä uuden nousun alkaessa. Paljon hyviä päätöksiä on tehty, mutta poikkeustilan pitkittyessä nekään eivät riittäisi. 9/
— Penna Urrila (@peurrila) April 16, 2020
