Verkkouutiset

Työmarkkinajärjestöjen käänne hämmentää: ”Tämä käytännössä kaventaa sopimista”

Kansanedustaja Harri Jaskarin mielestä paikallisen sopimisen käänne vie väärään suuntaan.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Verkkouutiset kertoi keskiviikkona Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja palkansaajajärjestöjen päässeen yhteisymmärrykseen siitä, että työnantajaliittoon kuulumattomissa eli järjestäytymättömissä yrityksissä paikallisen sopimisen osapuolena on oltava ammattijärjestöön kuuluvan luottamusmiehen, kun työehtosopimus määrää luottamusmiehen sopijaosapuoleksi.

– Tämä käytännössä kaventaa sopimista, kun paikallinen sopiminen edellyttää työntekijöiden kuulumista liittoon useissa tapauksissa, eduskunnan talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Harri Jaskari sanoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Pekka Timosen johtamassa paikallisen sopimisen edistämistä pohtivassa työryhmässä työmarkkinajärjestöt totesivat, että paikallinen sopiminen voi edellyttää työntekijöiden järjestäytymistä ja ammattijärjestöön kuuluvaa luottamusmiestä pienissäkin yrityksissä.

Tämä johtuu siitä, että isossa osassa työehtosopimuksia paikallisen sopimuksen sopijaosapuoleksi on määrätty luottamusmies. Nyt Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja palkansaajajärjestöt totesivat olevansa yhtä mieltä, että tämän määräyksen pitää koskea yleissitovuuden perusteella työehtosopimusta noudattavia järjestäytymättömiä eli työnantajaliittoon kuulumattomia yrityksiä. Silloin työntekijöiden pitäisi liittyä liittoon ja valita itselleen luottamusmies myös niissä pienissä yrityksissä, mistä luottamusmiestä ei nykyisin löydy. Osittain paikallisen sopimisen mahdollisuudet heikkenisivät linjauksen myötä nykytilanteeseen verrattuna, koska työaikalain perusteella voi nykyisin sopia säännöllisestä työajasta niin, että sopijaosapuolena on esimerkiksi koko henkilöstö.

Jaskarin mielestä paikallisen sopimisen uudet suuntaviivat ovat ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa, kun sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin ei todellisuudessa laajenisi.

Jaskarin mielestä järjestelmä toimisi optimaalisesti siten, että olisi jokin riippumaton taho, joka vahvistaisi paikallisesti tehdyt sopimukset ja tarkastaisi, että ne ovat lain mukaan tehtyjä. Silloin valtaa kontrolloida sopimista ei luovutettaisi ammattiliitoille.

Hallitus ei ole ottanut vielä kantaa EK:n ja palkansaajajärjestöjen uuteen linjaukseen paikallisen sopimisen suhteen. Kyse on työmarkkinajärjestöjen näkökannasta, eikä se vielä ole paikallisen sopimisen edistämistä valmistelevan työryhmän kanta.

Paikallista sopimista koskevat kysymykset on toistaiseksi luovutettu kilpailukykysopimuksen myötä työmarkkinajärjestöjen sovittavaksi. Hallitus arvioi kesäkuussa, miten paikallisen sopimisen kirjaaminen työehtosopimuksiin on edennyt liittokohtaisissa neuvotteluissa ja minkälaisia esityksiä Timosen työryhmästä tulee. Silloin hallitus myös arvioi, minkälaista lainsäädäntöä paikallisen sopimisen edistäminen edellyttää.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen totesi Verkkouutisille torstaina, että Timosen työryhmälle on annettava työrauha. Hänen mukaansa kesäkuussa on hyvä aika arvioida paikallisen sopimisen kokonaisuutta.

– Tämä asia ratkotaan Timosen työryhmässä. Työ on kesken ja siltä osin katsotaan, mitä työryhmä esittää, Satonen sanoi Verkkouutisille.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)