Verkkouutiset

Takaisin innovaatiokärkeen

BLOGI

Osaamisestahan koko Euroopan tulevaisuus on kiinni.
Henna Virkkunen
Henna Virkkunen
Henna Virkkunen on europarlamentaarikko.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Aikoinaan Euroopan unionissa asetettiin päämääräksi olla vuonna 2020 maailman kilpailukykyisin alue. Tavoitteeseen päätettiin pyrkiä koulutustasoa ja osaamista vahvistamalla, sekä investoimalla lisää tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Finanssikriisi latisti suunnitelman. Moni maa joutui budjettipaineessa leikkaamaan sekä koulutuksesta että tutkimuksesta. T&K-investoinneissa Euroopan unioni ei ole saavuttanut asetettua 3 prosentin BKT-tasoa, kaukana siitä. Aiemmin kärkimaana komeillut Suomikin hiukan notkahti uralta, vaikka viimeiset kaksi vuotta tutkimusrahoituksemme on taas ollut myönteisesti kasvussa.

Kokoomus on asettanut tavoitteeksi nostaa Suomessa T&K-investointien tason takaisin 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tasolle, jossa se innovaatioiden kärkimaassa parhaimmillaan jo oli ennen talouskriisiä. Näin pitääkin. Tästä työstä valtaosa tehdään yksityissektorilla, suurissa ja pienissä yrityksissä, mutta myös julkisen rahoituksen osuutta täytyy vahvistaa.

Myös koko Euroopan tasolla tulevaisuusinvestointeihin on syytä laittaa vauhtia.  Jo pitkään Yhdysvallat, Japani ja Korea ovat investoineet bruttokansantuotteestaan EU-aluetta enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Nyt jopa Kiina on ohittanut Euroopan. Tämän viimeistään pitäisi herättää päättäjät.

Satsauksia tarvitaan sekä jäsenmaissa että Euroopan unionin tasolla. Keskiviikkona EU-parlamentti äänesti tulevasta EU:n tutkimusohjelma Horizon Europesta, jolla rahoitetaan tutkimusta ja innovaatioita vuosina 2021-27. Parlamentti esittää, että tutkimusohjelman budjettia kasvatetaan 50 prosenttia nykyisestä eli 120 miljardiin euroon.

Tämä on kannatettava linja, jota olen liikennevaliokunnan neuvottelijana tiukkaan ajanut läpi prosessin. Kuluvalla kaudella tutkimusohjelman suurin haaste on ollut juuri sen suuressa suosiossa: hauissa läpäisyprosentti on keskimäärin alle 15 prosenttia, ja puolet erittäin laadukkaiksi arvioiduistakin hankkeista on jäänyt vaille rahoitusta.

Viime vuosina myös suomalaiset ovat rohkaistuneet verkottumaan Eurooppaan ja hakemaan aktiivisesti eurooppalaista tutkimusrahaa. Tämä on myönteinen suuntaus, vaikka vielä hauissa ei pärjätä ihan niin hyvin kuin yhdeltä Euroopan innovaatiokärjistä voisi odottaa.

Viime syksyyn mennessä Horizon 2020-ohjelmasta oli myönnetty tutkimusrahaa yli 35 miljardia euroa. Tästä suomalaisille organisaatioille 766 miljoonaa eli noin 2,2 prosenttia. Suomesta Business Finlandin raportin mukaan rahoitusta on saanut jo yli 500 organisaatiota. Ahkerimmin osallistuvat ja eniten rahoitusta kotiuttivat yliopistot (40 prosenttia) ja tutkimuslaitokset (23 prosenttia). Vahvasti kolmantena joukkona olivat ilahduttavasti pk-yritykset (21 prosenttia).

Yksittäisistä toimijoista EU-hauissa loistaa tiiviisti verkottunut VTT, jolla on yhteistyöhankkeita paitsi laajasti Eurooppaan, myös kaikkiin suomalaisiin yliopistoihin. Yksin VTT:n saama osuus Horizon-rahoituksesta on 128 miljoonaa. Myös muiden suomalaisten toimijoiden soisi samaan tapaan yhdistävän voimiaan ja rakentavan vahvoja kansainvälisiä konsortioita huippututkimuksen ja innovaatioiden vauhdittamiseksi.

Investointeja perustutkimukseen, kehitystyöhön ja innovaatioihin tarvitaan sekä teollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi, että ihmiskunnan globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi. Erityisen vahvasti tulevassa Euroopan tutkimusohjelmassa näkyy ilmastopainotus: 35 prosenttia rahoituksesta on määrä suunnata sellaisiin T&K-hankkeisiin, joilla voidaan torjua ilmastonmuutosta.

Jotta tärkeä tavoite EU-tutkimusohjelman kasvattamisesta saadaan vietyä maaliin, se vaatii jatkoneuvotteluissa jäsenmaiden tuen. Suomi on ollut yksi niitä jäsenmaita, joka on nostanut T&K-investoinnit yhdeksi tulevan EU-budjetin pääprioriteetiksi. Tämä on erinomainen asia. Toivottavasti linja pitää myös budjettineuvotteluiden viimeiseen vääntöön saakka. Näitä neuvotteluita Suomen tuleva Eurooppa-ministeri pääsee syksyllä vetämään, kun Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa.

EU-puheenjohtajuus on Suomelle myös loistava tilaisuus nostaa osaaminen koko puheenjohtajakauden kärkiteemaksi. Koska osaamisestahan koko Euroopan tulevaisuus on kiinni.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)