Geologian tutkimuskeskus (GTK) kartoitti vastikään hankkeessaan Suomen kallioperästä kriittisiä ja strategisia raaka-aineita. Löydökset ovat vasta alku pidemmälle selvitystyölle, jonka päätepisteenä voi olla raaka-aineen taloudellinen hyödyntäminen.
Mineraalitalouden ratkaisut -tulosyksikön päällikkö Asko Käpyaho GTK:sta muistuttaa, että Suomi on jo nyt EU:ssa merkittävä kriittisten raaka-aineiden tuottaja.
– Suomi on ainoa koboltin ja fosfaattikiven tuottaja EU:ssa. Maamme on EU:n suurin nikkelin tuottaja ja jalostaja sekä ylivoimaisesti tärkein platinaryhmän metallien tuottaja, Käpyaho toteaa lisäten, että Suomessa on myös tunnettuja titaani- ja vanadiiniesiintymiä, joiden hyödyntämistä pohditaan.
Edellä mainitut mineraalit kuuluvat EU:n kriittisiksi ja strategisiksi listaamiin raaka-aineisiin.
Uusia viitteitä mineraaliesiintymistä
EU ja Suomi haluaisivat olla tulevaisuudessa entistä omavaraisempia kriittisten mineraalien osalta, ja tähän liittyy myös kuluvana keväänä päättynyt GTK:n akkumineraaliprojekti. Sen tavoitteena oli tunnistaa alueita, joilla mineralisaatioiden esiintyminen on todennäköistä.
– Keski- ja Etelä-Pohjanmaalta löytyi lisää viitteitä alueen mineraalipotentiaalista. Litiumesiintymiä on tunnettu toki kymmenien vuosien ajan. Alueella on myös pitkälle edennyt kaivosprojekti. Pikkuhiljaa tieto lisääntyy, Käpyaho kertoo ja huomauttaa, että ennestään tuntemattomien hyödyntämiskelpoisten esiintymien löytämiseen voi kulua vielä pitkä aika, sillä tutkiminen on hidasta ja kallista.
– GTK:n havaintoja voidaan myöhemmin tutkia lisää, ja asialla voivat olla joko tutkijat tai malminetsintäyhtiöt, hän selventää.
Etelä-Pohjanmaan Kuortaneelta tehtiin GTK:n projektissa uusia litiumhavaintoja: Kuortaneenjärven länsipuolelta löydettiin litiumpitoisia pegmatiittilohkareita ja -paljastumia.
Kiteeltä litiumhavaintoja, Kruunupyystä grafiittia
Pohjois-Karjalassa puolestaan Kiteen ja Tohmajärven litiumpotentiaali on tutkimusten perusteella suurempi kuin aiemmin on tulkittu.
Hankkeessa etsittiin myös akkuteollisuuden käyttämää suomugrafiittia. Suurin mahdollisuus suomugrafiitin esiintymiselle keskittyy Oulun eteläpuolelle Hämeeseen ja Pirkanmaalle, Etelä-Savoon ja Pohjois-Karjalaan sekä Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle.
Keski-Pohjanmaan Kruunupyystä tunnistettiin uusi potentiaalinen grafiittikohde, johon liittyy myös kohonneita nikkeli- ja kobolttipitoisuuksia. Kohonneita kobolttipitoisuuksia havaittiin myös Evijärven Kedonkankaan kohteen tutkimuksissa.
Havainnot vaativat vielä paljon tutkimusta, eikä vielä ole selvää, voiko kohteita hyödyntää.
– Hyödyntämispotentiaali riippuu muun muassa esiintymän koosta ja havaittujen mineraalien pitoisuuksista kallioperässä, mineraalin maailmanmarkkinahinnasta ja siitä, miten mineraali saadaan prosessoitua kallioperästä irralleen. Nämä asiat vaikuttavat siihen, tuleeko mineraaliesiintymästä malmi eli mineraaliesiintymä, jonka hyödyntäminen on taloudellisesti kannattavaa.
GTK:n projektin tiedot palvelevat Käpyahon mukaan tulevaisuuden toimijoita. Löydöksestä hyödyntämiseen voi kulua vuosikymmeniä.
Kysynnän kasvu nostaa raaka-aineen hintaa
Sähköautojen yleistyminen lisää akkumineraalien tarvetta: grafiitti, litium, nikkeli ja koboltti ovat kaikki olennaisen tärkeitä raaka-aineita. Myös kuparia tarvitaan yhä enemmän muun muassa sähkönsiirtokaapeleihin.
Mineraalin kysyntä nostaa hintaa, mutta asia ei ole aivan näin yksinkertainen.
– Kun jonkin raaka-aineen tarve on suuri, maailmanmarkkinahinta reagoi siihen. Jos isoja esiintymiä toisaalta löytyy muualta, hinta voi laskea, Käpyaho toteaa.
Käpyahon tiedossa ei ole, ovatko GTK:n havainnot johtamassa kaivosyhtiöiden uusiin aluevarauksiin.
– Teemme mineraalipotentiaalin kartoitusta, emme malminetsintää, jossa näytteitä kairataan tiheällä pistevälillä, jotta nähdään jatkuvuuksia, Käpyaho toteaa.
Kaivoslupia hallinnoi Tukes. Suomen kaivoslaki on uusittu, ja se asettaa Käpyahon näkemyksen mukaan hyvin tiukat vaatimukset alan toimijoille myös ympäristöä ajatellen.
Mineraalivarantojen etsiminen vaatii riskinottokykyä
Millä tavoin Suomi sitten voisi turvata jatkossa huoltovarmuuskriittisten raaka-aineiden saantiaan?
– Monet kaivosyhtiöt ovat kansainvälisiä, pörssilistattuja yrityksiä, joiden omistuspohja on laaja, mutta Suomessa toimii myös oma malminjalostusosakeyhtiö, Finnish Minerals Group. Malminetsintä vaatii paljon pääomaa ja riskinottokykyä. Jos halutaan tukea suomalaista malminetsintää, investointikynnyksen ja -riskin tulisi olla mahdollisimman alhainen. Täytyy kuitenkin huomata, että Suomen kaivokset eivät tälläkään hetkellä tuota läheskään yhtä paljon esimerkiksi nikkeliä, kobolttia ja kuparia kuin metalliteollisuus Suomessa käyttää raaka-aineenaan, Käpyaho toteaa.
– Suomen näkökulmasta on tärkeää panostaa jatkossakin geologiseen tutkimukseen, jotta tiedämme, missä on potentiaalisia mineraaliesiintymiä. On myös tärkeää ylläpitää ajantasaista tilannekuvaa mineraalien arvoketjujen kehittymisestä, hän arvioi.
EU:n kriittisiin raaka-aineisiin liittyvä säädös asettaa vaatimuksia myös raaka-aineiden kierrätykselle EU:ssa.
