Talvi on ollut Suomessa kylmä verrattuna muuhun Eurooppaan. Kylmät tuulet ovat lyöneet myös Helsingin pörssissä. Tällä viikolla lämpimät ilmat ovat saapuneet Suomeen. Samanlaista lämmintä kevättuulta, joka on nähtävissä maailman osakeindekseissä, on viriämässä myös Helsingin pörssiin.
Asiantuntijat kuvailevat ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksia kokonaisuudessaan Helsingin pörssissä torjuntavoitoksi.
– Tulokset ovat kääntymässä myös Helsingin pörssissä, mutta ei tämä vieläkään kovin pirteältä näytä, sanoo Nordean päästrategi Antti Saari Verkkouutisille.
– Viime vuosi oli heikko, tämä vuosi menee hieman paremmin ja ensi vuodelta voidaan odottaa jo kasvua. Tämä koskee muutakin Eurooppaa. Helsingin pörssi ei erotu edukseen myöskään tulevien vuosien osalta. Ennusteessa on kuitenkin epävarmuuksia ja positiivista on, jos Euroopan talouden heikkous alkaa hellittää, niin se alkaa näkyä positiivisesti myös Helsingin pörssissä.
Inderesin analyytikko Petri Gostowski yhtyy Saaren näkemykseen.
– Odotuksissa on, että pohja on nyt saavutettu. Rakennuspalikat paremmalle markkinalle on paikallaan ja kysynnän pohja on todennäköisesti hiljattain ohitettu.
Helsingin pörssin heikkouden taustalla on monia syitä. Yksi syistä on se, että Helsingin pörssin rakenne on vahvasti suhdanneherkkien perusteollisuuden ja metsäalan harteilla. Toinen suuri syy on Vladimir Putinin aloittama sota Euroopan rajoilla Ukrainassa.
– Venäjä oli pitkään yksi tärkeimmistä kauppakumppaneistamme. Osalla yhtiöistä liiketoiminta on muuttunut täysin, kun ne ovat joutuneet lopettamaan tai supistamaan merkittävästi Venäjän-toimintojaan. Näiden lisäksi kustannusrakenteet ovat muuttuneet, Saari sanoo.
– Puuta ei tuoda Venäjältä enää entiseen malliin, joten siinä on yksi tärkeä raaka-aineen lähde poissa pelistä. Maailmankauppa yleensä korjaa tämän tilanteen, mutta siihen menee aikaa.
Tätä osavuosikatsausta voi kutsua torjuntavoitoksi ja viimein on näkyvissä hiljaisia merkkejä paremmasta. Siitä molemmat asiantuntijat ovat samaa mieltä.
– Keräämiemme tilastojen mukaan liikevaihdot laskivat lievästi suhteessa vuoden takaiseen, mutta tulokset olivat vertailukauden tasolla tai aavistuksen plussalla. Liikevaihdon lasku pystyttiin kompensoimaan koko vertailujoukossa. Yhtiöt ovat pystyneet tekemään tehostustoimenpiteitä, kun kysyntäympäristö on ollut jo jonkin aikaa vaisumpi, Gostowski sanoo.
Inderesin seuraamien yhtiöiden liikevaihdon kasvu oli -2.
Konepajateollisuus pärjää edelleen
Taloudella on mennyt jo pidempään huonosti ja se on heijastunut Helsingin pörssiin. Antti Saari nostaa jälleen kerran konepajateollisuuden esiin yhtenä menneen tuloskauden onnistujista.
– Konepajayhtiöidenkin puolella osavuosikatsaus oli kahtiajakoinen, mutta varsinkin suuret konepajayhtiöt pärjäsivät hyvin, sanoo Petri Gostowski.
– Cargotecilla, Konecranesilla ja Wärtsilällä tuli hyvät raportit suhteessa odotuksiin. Ne saivat hinnannostot läpi viime vuonna kerryttämiin pitkiin tilauskantoihin. Siitä seurasi se, että alkuvuonna niiden toimitukset tulivat hyvällä katteella läpi.
Gostowski huomauttaa, että myös konepajateollisuuden puolella nähtiin tilauskantojen laskua, mutta nekin olivat odotettua pienempiä.
Kokonaisuutena metsäteollisuus oli positiivinen yllätys.
– Metsäteollisuus on alkanut elpymään varsin heikosta kysyntätilanteesta. On viitteitä siitä, että elpyminen on hieman parempaa kuin yleisesti odotettiin, Gostowski sanoo.
Saari yhtyy Gostowskin ja Inderesin analyysiin. Metsäyhtiöiden tulos kokonaisuutena yllätti myös hänet positiivisesti.
– Toinen toimiala, jolla menee hyvin on pankkisektori. Pankit hyötyvät nousseesta korkokatteesta. Se näkyy esimerkiksi juuri Nordean tuloksessa, Gostowski sanoo.
Vaikka isossa kuvassa osavuosikatsausta voi kutsua torjuntavoitoksi, niin on myös toimialoja, joilla ensimmäinen vuosineljännes oli odotettua heikompaa.
– Kotimarkkinavetoiset liiketoiminnat ovat olleet haasteellisessa tilanteessa. Yhtiöt, joiden toiminnot ovat puhtaasti Suomen varassa, niin siellä on näkynyt suhteellisen vaisu taloustilanne.
