Verkkouutiset

Vuoristo-Karabahin konflikti

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

USA:ssa annettiin varoitus: Azerbaidžan saattaa pian hyökätä Armeniaan

Yhdysvaltain ulkoministeriö uskoo Azerbaidžanin kaavailevan hyökkäystä Armeniaan. Päättäjiä on varoitettu asiasta.

Politicon lähteiden mukaan ulkoministeri Antony Blinken kertoi huolista hiljattain pienelle joukolle kongressiedustajia. Yhdysvaltojen kerrotaan pelkäävän, että Vuoristo-Karabahin konflikti laajenee.

Lähteet kertovat ulkoministeriön pitävän mahdollisena, että Azerbaidžan lähettää joukkoja eteläiseen Armeniaan lähiviikkoina.

Yhdysvaltain kerrotaan kuitenkin luottavan yhä siihen, että tilanne voidaan ratkaista suoralla diplomatialla.

Tilanteen vakavuudesta kertoo jotakin, että Yhdysvallat suunnittelee uutisen mukaan luopumista Azerbaidzanin sotilaallisesta avusta. Yhdysvallat on uudistanut vuodesta 2002 lähtien poikkeuspäätöksen, joka sallii sotilasavun Bakulle Vuoristo-Karabahin tilanteesta huolimatta. Nyt on Politicon mukaan kuitenkin mahdollista, ettei poikkeusta uusitakaan.

Azerbaidžan ja Armenia ovat taistelleet Vuoristo-Karabahista vuosikymmeniä. Seudun väestö on pääasiassa armenialaista, mutta se sijaitsee Azerbaidžanin alueella. Azerbaidžan otti Vuoristo-Karabahin haltuunsa sotavoimin syyskuussa. Kansainvälinen yhteisö on tunnustanut Vuoristo-Karabahin osaksi Azerbaidžania.

Vuoristo-Karabahin lisäksi maiden välejä hiertää Nahitsevanin tasavalta. Azerbaidžan haluaisi maareitin alueelleen (ympyröity punaisella). Armenia pitää vaatimuksia alueluovutuksena. Google

Aluetta on tähän asti kuitenkin hallinnut itsenäiseksi julistautunut Armenian tukema Artsakhin tasavalta, jonka statusta ei ole tunnustettu. Astrahan on käytännössä lakannut olemasta Azerbaidžanin viimeisen valloituksen jälkeen. Alueelta on lähtenyt liikkeelle valtavat määrät pakolaisia ja Azerbaidžania on syytetty etnisestä puhdistuksesta.

Vuoristo-Karabah ei ole ainoa maiden välinen kiistakapula. Azerbaidžan haluaisi maareitin sille kuuluvaan Nahitsevanin eksklaaviin. Alue sijaitsee Armenian, Turkin ja Iranin välissä.

Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev on varoittanut maansa avaavan Zangezurin käytäväksi kutsutun reitin halusi Armenia sitä tai ei. Armeniassa vaatimukset mielletään alueluovutukseksi, jota ei voida hyväksyä.

Azerbaidžanin sotilasoperaatio voisi tähdätä juurikin maatien hankkimiseen Nahitsevaniin.

Bayraktar-lennokkien väitetään pommittaneen venäläisiä Vuoristo-Karabahissa

Azerbaidžanin asevoimat aloitti hyökkäyksen Vuoristo-Karabahin armenialaistasavaltaa eli Artsakhia vastaan 19. syyskuuta. Sosiaalisessa mediassa on nyt julkaistu video, jossa näkyy väitetysti Azerbaidžanin Bayraktar T72-lennokki-isku venäläisten niin sanottujen rauhanturvaajien tukikohtaan.

Videolla näkyy venäläissotilaiden parakkikonteista tehty tukikohta ja räjähdysten keskellä liehuvat venäläisliput. Video on väitetysti kuvattu Azerbaidžanin hyökkäyspäivänä eli 19. syyskuuta.

Azerbaidžan käytti lähimmän liittolaisensa Turkin valmistamia Bayraktar-lennokkeja menestyksekkäästi syksyllä 2020 käydyssä toisessa Vuoristo-Karabahin sodassa Armeniaa vastaan. Sittemmin ukrainalaiset käyttivät suurella menestyksellä samaisia lennokkeja venäläishyökkääjiä vastaan keväällä 2022.

Aiemmin Moskova on vahvistanut, että venäläisten partioauto joutui azerisotilaiden käsiasetulitukseen Tšankataghin kylän lähellä, kuten Verkkouutiset kertoi tässä. Tulituksessa sai myös surmansa venäläisrauhanturvaajien apulaiskomentaja, kommodori Ivan Kovgan.

Azerbaidžanin johtaja Ilham Alijev pahoitteli venäläisuhreja Vladimir Putinille puhelinkeskustelussaan 21. syyskuuta.

Puolitoista kuukautta kestäneen syksyn 2020 sodan päättäneen rauhansopimuksen myötä alueelle tuli venäläissotilaita, joiden tarkoitus oli varmistaa Vuoristo-Karabahin armenialaisalueen ja Armenian välisen Laçınin käytävän toiminta. Perinteiseen tapaansa Venäjä on kutsunut näitä sotilaitaan rauhanturvaajiksi. Azerit kuitenkin tukkivat käytävän joulukuussa 2022 eikä Venäjä voinut asialle mitään.

Pekka Toveri: Taas yksi osapuoli, joka joutuu ”yllättymään” kun Venäjä pettää

Armenian joukkojen Vuoristo-Karabahissa kerrotaan kärsineen tappioita ja vetäytyneen. Azerbaidžan aloitti tiistaina iskut armenialaiskohteisiin. Maat ovat ottaneet ottaneet toistuvasti yhteen kiistellyn alueen hallinnasta.

Aiemmin Armeniaa tukenut ja ”rauhanturvaajana” esiintynyt Venäjä on tietojen mukaan tehnyt pesäeroa aiempaan liittolaiseensa.

– Taas yksi osapuoli joka joutuu ”yllättymään” kun Venäjä pettää, toteaa kansanedustaja, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri (kok.) liittyen tietoihin siitä, että Venäjä on rikkonut aiemmat lupauksensa Armenialle.

Kansainvälinen yhteisö tunnustaa Vuoristo-Karabahin osaksi Azerbaidžania. Aluetta hallitsee kuitenkin itsenäiseksi julistautunut Armenian tukema Artsakhin tasavalta, jonka statusta ei ole tunnustettu.

Armenian pääministeri Nikol Pashinjan sanoi eilen, että maa ei aio ryhtyä sotaan Vuoristo-Karabahin alueesta.

– Armenialla ei ole paljon vaihtoehtoja, Toveri kommentoi X-viestialustalla.

– Iranin ja Turkin tukema Azerbaidžan on sotilaallisesti täysin ylivoimainen ja Venäjä ei enää tue Armeniaa. Mutta ei välttämättä tarkoita että kriisi päättyisi tähän.

Azerbaidžan aloitti hyökkäyksen: Useita iskuja Armenian kohteisiin

Azerbaidžanin puolustusministeriö on ilmoittanut terrorisminvastaisesta operaatiosta Vuoristo-Karabahissa.

Azerbaidžan syyttää Armenian asevoimia tulituksesta, miinoittamisesta ja taisteluasemien rakentamisesta maiden kiistojen kohteena olevalla Karabahin alueella. Armenia on kiistänyt väitteet.

Azerbaidžanin mukaan kyse on ”paikallisista terrorisminvastaisista toimista”. Tiedotteessa kerrotaan kuitenkin, että armenialaisjoukkojen asemiin ja muihin sotilaskohteisiin tullaan kohdistamaan täsmäiskuja.

Alueelta on kuvattu videoita, joilla kuuluu ilmahälytyssireenien ääniä. Vahvistamattomissa videoissa näkyy myös väitettyjä iskuja armenialaiskohteisiin ja ilmatorjutaohjusten vanoja.

Armenian puolustusministeriö viesti X-somepalvelussa, että tilanne maan rajoilla oli vielä paikallista aikaa kahdelta iltapäivällä ”suhteellisen rauhaisa”.

Armenia ja Azerbaidžan ovat ajautuneet vuosien varrella toistuvasti konfliktiin Vuoristo-Karabahista. Neuvostoliiton aikanaan Azerbaidžaniin liittämä, mutta etnisesti pääosin armenialainen alue jäi lopulta Armenian hallintaan 1990-luvun alussa käydyssä sodassa. Armenia miehitti samalla osia Azerbaidžanista. Seudulla on vallinnut 1994 solmitusta aselevosta lähtien jäätynyt konflikti. Azerbaidžan valtasi osan Vuoristo-Karabahista ja sitä ympäröineet miehitetyt alueensa takaisin vuoden 2020 sodassa. Väkivaltaisuudet ovat leimahdelleet senkin jälkeen ja esimerkiksi vuosi sitten alueella käytiin rankkoja taisteluita.

Vuoristo-Karabahia hallitsee itsenäiseksi julistautunut Artsahin tasavalta, jota kansainvälinen yhteisö ei tunnusta. Alue kytkeytyy Armeniaan vain viiden kilometrin levyisen Lachinin käytävän kautta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)