Maapallon makean veden kierto ajettu pois tasapainosta

Tuore kansainvälinen tutkimus on päivittänyt maapallojärjestelmän tilaa ja elinkelpoisuutta ihmisille kuvaavan makean veden plantaarisen rajan.

Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon joissa ja maaekosysteemeissä on vettä jäljellä ihmisen toimien jälkeen, ja suhteutettiin tämä teollistumista edeltävään tilaan. Vedenkierron muutoksia arvioitiin nyt ensimmäistä kertaa näin kattavasti ja pitkällä aikajänteellä.

Tutkimuksesta ilmenee, että esimerkiksi patojen rakentaminen, laajamittainen kastelu ja kasvihuonekaasujen päästöt ilmakehään ovat muokanneet makean veden jakautumista niin, että makean veden kyky säädellä maapallojärjestelmän elintärkeitä ekologisia ja ilmastollisia prosesseja saattaa jo vaarantua.

Aalto-yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkijaryhmä käytti hydrologisten mallien tuottamaa dataa, jossa yhdistyvät kaikki tärkeimmät ihmisen toiminnan vaikutukset makean veden kiertoon.

Tämän datan avulla laskettiin kuukausittainen virtaama ja maankosteus noin 50 x 50 kilometrin tarkkuudella maailmanlaajuisesti.

Vertailukohdaksi tutkimusryhmä määritti virtaama- ja maankosteusolosuhteet esiteollisena aikana, vuosina 1661–1860. Sen jälkeen he vertasivat teollistumisen jälkeistä ajanjaksoa, eli vuosia 1861–2005 lähtötilanteeseen selvittääkseen, miten ihmisen toiminta on vaikuttanut näihin kahteen makean veden kiertokulun kannalta keskeiseen tekijään.

Nature Water-tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että ihmisen toiminta on vienyt koko maapallon makean veden kiertokulun reilun vuosisadan aikana yhä kauemmaksi teollistumista edeltäneen ajan tasapainoisesta tilasta.

Analyysista käy ilmi, että poikkeuksellisen kuivien tai märkien kausien, eli virtaama- ja maankosteuspoikkeamien esiintymistiheys oli kasvanut huomattavasti.

Lähes viidennes eli reilu 18 prosenttia maapallon maapinta-alasta kärsii nyt virtaamapoikkeamista, ja reilu 15 prosenttia taas maankosteuspoikkeamista. Luvut ovat lähes kaksinkertaistuneet esiteollisiin olosuhteisiin verrattuna, mikä kertoo siitä, että ihmisen toimien aiheuttama muutos on ollut raju.

– Poikkeukselliset olosuhteet ovat nyt paljon yleisempiä ja esiintyvät laajemmalla alueella kuin ennen, mikä osoittaa selvästi sen, kuinka ihmisen toiminta on muuttanut makean veden kiertoa globaalisti, sanoo yksi tutkimuksen pääkirjoittajista, tohtorikoulutettava Vili Virkki tiedotteessa.

Aalto-yliopiston mukaan tutkijat pystyivät tarkalla ja yksityiskohtaisella analyysillaan tarkastelemaan myös poikkeuksellisten olosuhteiden maantieteellisiä eroavaisuuksia.

– Tulokset osoittavat, että poikkeuksellisen kuivat olosuhteet yleistyivät monilla trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla, kun taas pohjoisilla ja lauhkean vyöhykkeen alueilla poikkeuksellisen kosteat olosuhteet lisääntyivät, etenkin maankosteuden osalta. Nämä tulokset vastaavat myös havaintoja, joita on tehty ilmastonmuutoksen vaikutuksista veden saatavuuteen näillä alueilla.

Monitahoisempia tuloksia paljastui sellaisilla alueilla, joilla maatalous ja muu maankäyttö ovat muokanneet veden kiertoa pitkään. Esimerkiksi Niilin, Induksen ja Mississippin vesistöalueilla todettiin poikkeuksellisen kuivia olosuhteita virtaamissa ja poikkeuksellisen märkiä olosuhteita maankosteudessa, mikä viittaa kastelun aiheuttamiin muutoksiin makean veden kiertokulussa.

– On erittäin tärkeää, että meillä on menetelmä, joka on vertailukelpoinen eri hydrologisten muuttujien ja maantieteellisten mittakaavojen välillä. Näin voimme tutkia ja ymmärtää biofysikaalisia prosesseja ja ihmisen toimia, jotka aiheuttavat muutoksia maapallon makean veden kierrossa, selittää Miina Porkka. Hän johti tutkimusta Aalto-yliopistossa ennen siirtymistään Itä-Suomen yliopistoon.

Kattava aineisto poikkeuksellisten olosuhteiden esiintymistiheydestä antaa yhä paremmat edellytykset makean veden kiertokulun muutosten syiden ja seurausten tutkimiseen.

– Näiden muutosten parempi ymmärrys voisi vauhdittaa päätöksenteon ohjaamista makean veden kierron muutoksista aiheutuvien haittojen lieventämiseen. Ensisijaisesti meidän tulisi kuitenkin vähentää ihmisen aiheuttamaa kuormitusta koko maapallolle elintärkeissä makean veden järjestelmissä, kommentoi tutkimuksen vanhempi kirjoittaja, professori Matti Kummu.

Nämä tekijät lisäävät heräteostoksia

Uusi tutkimus osoitti matalan itsehillinnän yhteyden heräteostoksiin sosiaalisen median ja kohdennetun mainonnan vaikutusten kautta. Huono itsehillintä selitti positiivista asennetta kohdennettua mainontaa ja sosiaalisen median vaikuttamista kohtaan, kertoo Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus.

Verkko-ostaminen ja digitaaliset maksutavat ovat tehneet shoppailusta viihteellisempää ja vaivattomampaa – rahaa voi kulua huomaamattomasti. Nämä tekijät altistavat heräteostoksille. Budjetoinnin ja menojen seurannan puute saattavat johtaa kuluttajan taloudellisiin ongelmiin.

Tuotepalautukset puolestaan aiheuttavat kuluja myös yrityksille. Lisäksi tarpeettomasta kulutuksesta ja verkkokaupan logistiikasta aiheutuva jäte ja hiilijalanjälki kuormittavat ympäristöä.

Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen kyselyssä tutkittiin 18–29-vuotiaiden suomalaisten ostokäyttäytymistä ja suhtautumista markkinointiin digitaalisissa ympäristöissä. Tutkimukseen osallistui 2 318 tavoitettua vastaajaa ja otos edustaa rakenteeltaan kattavasti Suomen nuorta aikuisväestöä.

Heräteostosten tiedetään olevan seurausta huonosta itsehillinnästä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että matala itsehillintä johtaa heräteostoksiin sosiaalisen median ja kohdennetun mainonnan vaikutusten kautta.

Etenkin ne kuluttajat, joilla on huono itsehillintä, kokevat sosiaalisen median verkostot ja kohdennetut mainokset hyväksi tueksi ostopäätöksilleen.

– Kuluttajien toiminnasta verkossa ja digilaitteilla kerätään dataa, jonka perusteella mainokset kohdistetaan heille. Tämän vuoksi mainosten sisällöt tai yhteys, jossa ne esitetään, näyttäytyvät kuluttajille merkityksellisinä. Sosiaalisessa mediassa kaupalliset sisällöt ovat houkuttavia, koska ne on yhdistetty julkisuuden henkilöiden lisäksi kuluttajien sosiaalisiin kontakteihin, tutkijatohtori Jussi Nyrhinen toteaa.

Taloustaidot ja digitaalisen median lukutaito vähentävät heräteostoksia

Itsehillintä on yksilön ominaisuus, johon on vaikea vaikuttaa. Sen sijaan Nyrhisen mukaan heräteostoksia voidaan pyrkiä ehkäisemään vähentämällä sosiaalisen median ja kohdennetun mainonnan vaikutusta. Digilaitteiden käyttöä kouluissa ei tulisi rajoittaa, vaan opettaa soveltamaan media- ja talouslukutaitoa digiympäristöissä.

Vastuu kohdennettuun mainontaan ja sosiaalisen median markkinointiin liittyvistä ongelmista kuuluu myös markkinoijille ja teknologiayrityksille.

Kilpailu kuitenkin ajaa markkinoijat kohdentamaan mainontaansa yhä tehokkaammin ja sosiaalisen median alustat pyrkivät sitouttamaan käyttäjiään entistä tiiviimmin ja samalla lisäämään myyntiä. Näihin haasteisiin voidaan pyrkiä vastaamaan kehittämällä lainsäädäntöä ja valistamalla kuluttajia.

Tämä kiihdyttää vanhenemista

Metabolinen oireyhtymä on tila, jossa henkilöllä on useita sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä, kuten vyötärölihavuus, korkea verenpaine, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriö.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutettu tutkimus osoitti, että metabolinen oireyhtymä nopeuttaa biologista vanhenemista, ja että perimä saattaa selittää havaittua yhteyttä.

Tutkimuksessa hyödynnettiin uusimpia epigeneettisiä kelloja, jotka mittaavat biologista ikää DNA:n metylaatiotasojen perusteella. Metylaatio on yksi epigeneettisistä mekanismeista, jotka säätelevät geenien toimintaa.

Epigeneettiset kellot ovat koneoppimismenetelmillä kehitettyjä ennustemalleja, jotka antavat arvion henkilön biologisesta iästä metylaatiodataan perustuen. Biologinen ikä voi erota kronologisesta iästä, sillä se kuvastaa myös henkilön terveydentilaa, toimintakykyä ja yksilöllistä elinajanodotetta.

Tutkimuksessa havaittiin, että metabolinen oireyhtymä oli yhteydessä kiihtyneeseen biologiseen vanhenemiseen. Metabolinen oireyhtymä kiihdytti vanhenemista keskimäärin 2,6 vuotta GrimAge-kellolla ja 1,4 kuukautta jokaista kalenterivuotta kohden uudemmalla DunedinPACE-kellolla mitattuna.

Yhteys metabolisen oireyhtymän ja kiihtyneen ikääntymisen välillä säilyi, vaikka analyysissä huomioitiin sukupuoli, ikä, liikunta, tupakointi, alkoholin käyttö tai lääkkeiden käyttö.

– Tutkimuksessa käytetty aineisto sisälsi myös kaksosia, mikä mahdollisti perimän merkityksen selvittämisen tässä yhteydessä ensimmäistä kertaa. Tulokset viittasivat siihen, että geneettiset tekijät ovat merkittävä selittävä tekijä metabolisen oireyhtymän ja biologisen vanhenemisen välisessä yhteydessä, kertoo tutkijatohtori Tiina Föhr Jyväskylän yliopistosta.

Hänen mukaansa tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä biologisesta vanhenemisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

– Tuloksia voidaan hyödyntää terveyden edistämistyössä ja kehitettäessä toimenpiteitä, jotka edesauttavat tervettä vanhenemista, Föhr lisää.

Pääaineisto koostui 268 tutkittavasta, joista naisia oli 57 prosenttia. He olivat iältään 23–69-vuotiaita, kattaen koko aikuisuuden ikäskaalan. Tutkimus toistettiin tulosten varmentamiseksi kahdessa muussa riippumattomassa aineistossa; toinen aineisto koostui yksilöistä ja toinen kaksosista.

Tutkittavien metabolisen oireyhtymän osatekijät – vyötärönympärys, verenpaine sekä paastoverinäytteestä määritetty verensokeri sekä triglyseridien ja hdl-kolesterolin määrä – määritettiin laboratorio-olosuhteissa. Tutkittavien elintapoihin liittyviä tekijöitä eli liikunta-aktiivisuutta, tupakointia ja alkoholinkäyttöä selvitettiin kyselylomakkeilla.

Tutkimus on julkaistu arvostetussa International Journal of Obesity-tiedelehdessä.